Tiistaina, 14. huhtikuuta 2015 Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri tapasi Ranskan presidentin François Hollanden.
Aiemmin päivällä Nokia oli ilmoittanut aikovansa ostaa ranskalaisen verkkoyhtiö Alcatel-Lucentin. Neuvottelut oli jo käytännössä käyty. Hollande sanoi hyväksyvänsä kaupan kahdella ehdolla. Ensimmäiseksi ranskalaisten työpaikat pitäisi turvata.
– Toinen ehto oli tutkimus ja tuotekehitys. Sen ei tule ainoastaan pysyä Ranskassa vaan määrää pitää myös kasvattaa, presidentti kertoi myöhemmin lehdistötilaisuudessa.
Nokia suostui kahden vuoden sopimukseen, ja Ranskan hallitus antoi siunauksensa kaupalle.
Myöhemmin Alcatelin väistyvä toimitusjohtaja Michel Combes väitti, että todellisuudessa Nokiaan vaikutti enemmän Ranskan verolainsäädäntö, joka teki T&K-toiminnasta edullisempaa kuin muissa Euroopan maissa. Rajeev Surin mukaan sitoumuksessa ei ollut mitään, mikä "ei olisi järkevää bisnesmielessä".
Suri piti lupauksensa. Eilen Nokia ilmoitti vähentävänsä Ranskassa 400 työpaikkaa, joiden tilalle se luo 500 uutta nimenomaan T&K:n parissa.
Onko Ranska siis työntekijän ihannemaa? No, se riippuu.
Ranskalainen työlainsäädäntö on hyvin tiukka, kertoo ministerineuvos Nicola Lindertz Suomen Ranskan-suurlähetystöstä.
– Työntekijän irtisanominen on vaikeaa, Lindertz selvittää.
Lindertzin mukaan ranskalaiset työmarkkinat jakautuvatkin varsin jyrkästi vakituisiin ja määräaikaisiin työntekijöihin.
– Tilanne vaikuttaa itseluottamukseen, valitti ranskalainen Ange-Mireille Gnao Economistin haastattelussa tammikuussa.
Gnao oli tuolloin etsinyt vakituista työpaikkaa viestinnän alalta vuodesta 2012. Yli 50-vuotiaista vain viisi prosenttia työskentelee määräaikaisissa töissä. Alle 25-vuotiaiden keskuudessa luku on miltei kolmekymmentä prosenttia.
Lindertzin mukaan useat paikalliset asiantuntijat pitävät työmarkkinoiden jäykkyyttä sekä korkeita työvoimakustannuksia talouskasvun esteenä.
Oli syy sitten mikä tahansa, Ranskan työttömyysaste on pyörinyt itsepintaisesti yli kymmenessä prosentissa viimeisen kolmen vuoden ajan. Nuorisotyöttömyys on 25 prosentin luokkaa, mikä on kolme kertaa enemmän kuin naapurimaa Saksassa.
MIKKO PULLIAINEN, REUTERS