Ilmajoen, Lapuan, Jalasjärven ja Kurikan vuodeosastot aiotaan lakkauttaa säästösyistä. Kävin katsomassa isääni Ilmajoen Terveyskeskuksen vuodeosastolla. Hyvä hänen on siellä olla, kun vaimokin asuu vain parin kilometrin päässä ja voi häntä käydä jopa päivittäinkin katsomassa. Vaan kuinka kauan?
Kun puhutaan "hyvinvointialueesta", niin unohtuu helposti tässä rahan säästövimmassa, että hyvinvointiin kuuluu myös se, että potilasta voivat läheiset käydä usein katsomassa. Jos vuodeosastot lakkautetaan, siirretään potilaat esimerkiksi Seinäjoelle, jonne tulee matkaa eikä monilla vanhoilla ole edes ajokorttia enää. Monelle potilaalle on päivän kohokohta, kun omaiset käyvät tervehtimässä.
Tämä keskittämisen "buumi" kaikessa, mistä se johtuu? Miksi rahat eivät enää riitä niin kuin on vuosikymmeniä aina riittänyt vuodeosastojen ylläpitoon?
Pitää pureutua ongelmien juurisyyhyn. Mikä se sitten on?
Minä sanon, että se on tämä jäsenyys Euroopan Unionissa, jonka kustannukset Suomelle ovat suurin syy jatkuvaan taloudelliseen ahdinkoon. Esimerkiksi keräämistämme tullituloista saamme pitää vain 30 % ja 70% menee EU:n "pohjattomaan" kassaan. Tämä tekee joka vuosi yli 100 miljoonaa menetettyä tullituloa. Lisäksi vuosittaiset jäsenmaksut (keskimäärin 250–300 miljoonaa euroa) ja ylimääräiset menot esimerkiksi sosiaalirahastoon.
Rahaa on siis tyrjätty rajojemme ulkopuolelle surutta, vaan oman maan menoihin ei tahdo riittää. Se on muuten kummallinen ilmiö tuo vieraskoreus: Onko siis muukalaisista tullut lähimmäisiä ja lähimmäisistämme muukalaisia?