(Maamme, Johan Ludvig Runeberg 1848)
Ruotsin talous on viime vuosikymmenen aikana ylittänyt Suomen, mennen tullen ja voimme kysyä itseltämme, miksi?
On vaikea antaa kattavaa vastausta kysymykseen, mutta perustavanlaatuiset erot piilevät jalostusarvossa, viennissä, valuutassa ja ammattiliitoissa.
Valuutta:
Ruotsin kruunu on vuosien ajan läpikäynyt ”piilodevalvaation”. Ruotsin kruunu vs. euro oli huipussaan 0,113 ja viime aikoina 0,084, eli 34 %:n piilodevalvaatio. Ruotsin kilpailukyky vientimarkkinoilla muuhun Eurooppaan verrattuna on siis parantunut merkittävästi.
Vientiteollisuus:
Ruotsin vientiteollisuudella on vahva asema maailman kartalla, mutta on saanut kolhunsa nopean globalisaation myötä, mm. autoteollisuus on tästä kärsinyt.
Teollinen maailma on muuallakin muuttunut, yritykset, jotka olivat Yhdysvaltain osakemarkkinoiden Dow Jones indeksin kärjessä 80-luvun lopussa on nykyään vain yksi yritys jäljellä – General Electric.
Ruotsin teollisuus on kuitenkin selviytynyt hyvin, esimerkkinä Wallenbergin sfääri, joka 70-luvulla muodosti 40 % Ruotsin teollisuuden työvoimasta ja 40 % koko Tukholman pörssin arvosta. Wallenberg-suvun salkussa löytyy yrityksiä, kuten ABB ja Atlas Copco, Electrolux ja AstraZeneca. Investor, sekä SEB:n että muut Wallenbergin salkussa olevat yhtiöt muodostavat nykyisin noin kolmasosan Tukholman pörssin arvosta.
Ruotsin vientiteollisuus on paljon laajempi ja paremmin vakiintunut maailmanmarkkinoilla Suomen vientiteollisuuteen verrattuna. Wallenbergin yhtiöryppäät ovat ainoastaan yksi palapeli Ruotsin vientimarkkinoilla. Yritykset kuten Ericsson, H & M, Skanska, Telia, Scania, Volvo, Atlas Copco ja Stora Enso, Sandvik, SKF, IKEA, SSAB, Boliden ja Alfa Laval ovat kaikki merkittäviä ruotsalaisia yrityksiä vientimarkkinoilla.
Jalostusarvo:
Jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena.
Suomen teollisuuden jalostusarvo on alhainen kilpailijamaihin verrattuna. Outokumpu, Boliden (Rautaruukki), Telakkateollisuus, Metsäteollisuus jne.
Jaloterästonni maksaa noin 4 000 €/1 000 kg, Sveitsiläinen teräksinen arvokello, jossa on 130 liikkuvaa osaa, maksaa noin 4 000 €/100 g. Tässä on hyvä esimerkki jalostusarvosta. Sveitsiläisen kellon jalostusarvo on 10 000-kertainen Outokummun teräkseen verrattuna.
Toinen esimerkki. Laivateollisuutemme Mayer Turku, käyttää meidän osaamistamme ja työvoimaa sekä Finnveran myönnetyt takaukset (riskit), mutta liikevaihto ja tulos jää emoyhtiöön Saksaan.
Meillä oli yksi tähdenlento, Nokia (Nokia Mobile), jossa oli hyvä jalostusarvo ja oli maailman johtava alallaan, mutta menestys jäi lyhytaikaiseksi, syyt mahanlaskuun on puitu sekä kirjallisuudessa että elokuvissa, joten jätän arvioni siihen.
Työvoiman saatavuus:
Talouden kasvu on ydin hyvinvoinnillemme ja kilpailukykyinen vientiteollisuus ja terve paikallinen kulutus ovat edellytys hyvinvoinnillemme. Tärkein ero Suomen ja Ruotsin työmarkkinoiden välillä on, työmarkkinoiden kasvu. Väestörakenne kehittyivät myönteisemmin Ruotsissa, koska työikäisten määrä on suurempi. Lisäksi Ruotsin syntyvyys on suurempi kuin Suomessa ja tällä on myönteinen vaikutus työmarkkinoihin pitkällä aikavälillä.
Meidän täytyy myös muistaa, että ostovoima 10 miljoonan asukkaan Ruotsissa on kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Positiivisen talouskasvu on ruokkinut positiivisuutta ruotsalaisten keskuudessa, mikä vaikuttaa suoraan kulutukseen. Kierros Tukholman ostoskeskuksissa vahvistaa tämän, ravintolat ovat täynnä ruokailijoita ja ostoskeskukset täynnä iloisia ostohalukkaita asiakkaita. Täällä Suomessa tilanne on päinvastainen.
Ammattiliitot:
Ovatko Ruotsin työmarkkinat joustavampi kuin Suomessa? Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mukaan ammattiliitot Ruotsissa ovat joustavia. Ruotsi on pystynyt säilyttämään kilpailukykynsä, globalisaatiosta huolimatta, määrätietoisella politiikalla, joka rakentuu harkittuun kilpailukykyyn vientisektorilla.
Ruotsin yrityskulttuurissa panostetaan vakauteen ja lojaalisuuteen ja työelämän suhteet ovat vakaita ja pitkäjänteisiä.
Hallituksemme ja pääministerimme tekee parhaansa ja pyrkii muuttamaan asenteet ja purkamaan vanhat rakenteet ammattijärjestöissä. Suurempi joustavuus ja paikallista vaikutusvaltaa tarvitaan.
Likainen poliittinen peli:
Poliittinen peli on aina ollut likaista, mutta nyt peli on kääntynyt härskiksi.
Nykyisen hallituksen opposition kytkökset ammattijärjestöihin on aina ollut vahva.
Tämä kytkös oppositio käyttää hyväkseen ja masinoi ammattijärjestöjä, jotka marsittavat kansaa kadulle ja laajoihin lakkoihin. Tällä kertaa lakot järjestetään, koska oppositio ja työntekijäliitot eivät hyväksy hallituksen kaavailemia työlakien uudistuksia ja sosiaaliturvan heikennyksiä. Näillä toimilla oppositio ja ammattijärjestöt
lamauttavat Suomea ja heikentävät Suomen teollisuuden kilpailukykyä entisestään.
SDP:n entistä puheenjohtajaa Antti Rinnettä on pidetty Suomen tunnetuimpana liittojohtajana, joka on usein uhkaillut lakolla ja rakentanut itselleen tietoisesti ”työmarkkinagangsterin” maineen, hänet kutsutaan myös lakkokenraaliksi. (Wikipedia)
Verotus:
Ruotsissa on tehnyt pitkään työtä tällä rintamalla ja Suomella on paljon työtä edessään.
Perintö- ja lahjavero on 0 %, joten ruotsalaiset voivat tehdä sukupolvenvaihdoksen joustavalla tavalla eikä tarvitse siirtää tai ”salakuljettaa” rahojansa veroparatiiseihin.
Verotus ja rahoitus Suomessa suosii investointeja teollisuusrakennuksiin ja työkoneisiin ja rankaisee investointeja innovaatioon, osaamiseen ja hightech-teknologiaan.
Globalisaatio on siirtänyt työvoimapainoiset yritykset itään jo kauan sitten, mutta verotus ja rahoitus elävät Suomessa edelleen mennyttä aikaa ja aineeton pääoma on Suomessa tuntematon käsite.
Kansainvälinen kilpailuvertailu:
Suomen sijoitus tippui kolme sijaa sveitsiläisen IMD:n (Institute for Management Development) 64 maan kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa (heinäkuu 2023).
Suomen kilpailukykyasema heikkeni edelleen IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa tänä vuonna. Tanska säilytti vertailun kärkipaikkansa. Toiseksi kiri Irlanti, jonka sijoitus nousi jopa yhdeksän sijaa. Suomen tämän vuoden sijoitusta heikensivät erityisesti kansainvälinen kauppa, asenteet ja arvot sekä hinnat.
Kaj Tuominen
Vaasa