Olemme lehdistä ja uutisista läntisestä naapurimaastamme viime vuosina saaneet kuulla suunnitteluista teollisuusinvestoinneista Pohjois-Ruotsiin. Toteutuessaan kyseessä olisi noin 100 miljardin investoinnista ja 8 000 työpaikasta. Investoinnit tarkoittaisivat myös muuttoliikettä pohjoiseen, lisää ostovoimaa ja tulevaisuudenuskoa Pohjois-Ruotsiin, sen väestölle, sekä ”uudisasukkaille” että siellä jo asuville ihmisille.
Suuri haaste myös täällä tulee olemaan löytää riittävästi työvoimaa. Onnistuaksemme on meidän luotava kestävät työmarkkinat, jossa ihmiset viihtyvät ja kehittyvät. On erinomaisen tärkeää, että ihmisille annetaan mahdollisuus antaa osansa ympäröivälle yhteiskunnalle ja lähiympäristölleen.
Allekirjoittanut kirjoitti näin lokakuussa 2020: ”Ajassa, kun yhteiskuntamme ja samalla suomalainen työelämä on suurien haasteiden edessä, on tärkeämpää kuin koskaan, että ne päätökset, jotka tehdään, ovat pitkäaikaisia, kestäviä ja vastuullisia.” Ajatus on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.
Olemme viime viikkoina taas nähneet sopimusneuvottelujen kariutuvan monilla Teollisuusliiton sopimusaloilla, niin kemianteollisuuden kuin teknologiateollisuudenkin kohdalla. Neuvottelut vuoden 2023 palkankorotuksista kariutuivat teknologiateollisuudessa jo viime vuoden puolella. Työnantajien tarjous oli senlaatuinen, että se ei ollut läheskään riittävä takaamaan Teollisuusliiton jäsenten ostovoimaa inflaation vaikuttaessa tavallisen työssäkäyvän ihmisen elämään päivittäin, niin ruokakaupan kassalla kuin laskuja maksaessaankin.
Teknologiateollisuuden neuvottelut ovat taas käynnistyneet, edistystä tapahtui neuvotteluissa (11. tammikuuta) mutta neuvottelutulosta ei saatu, seuraava neuvottelupäivä oli maanantaina 16. tammikuu, ja viime päivinä neuvottelut jatkuivat valtakunnansovittelijan toimistolla.
Palaan Pohjois-Ruotsin teollisuusinvestointeihin. Monet naapurimaassamme kysyvät, mistä löytäisivät työvoimaa rakentamaan pohjois-Ruotsiin kasvua ja loistavaa tulevaisuutta.
Suomalaiset ja erityisesti pohjalaiset työtekijät ovat tietysti haluttuja johtuen ruotsin kielen taidosta ja hyvästä koulutuksesta.
Tilanteessa, jossa meillä jo on työvoimapula Suomessa ja erityisesti Pohjanmaalla, ei tunnu siltä, että Teknologiateollisuuden työnantajapuoli on ymmärtänyt tämän tosiasian. He eivät ajattele pitkäjänteisesti, eivätkä suunnittele työmarkkinoille kilpailukykyisiä palkkoja, jotka voisivat houkutella vastavalmistuneet ammattilaiset jäämään Pohjanmaan yrityksiin koulun jälkeen.
Tilanteessa, jossa ruotsalaiset yritykset rekrytoivat pitkin koko länsirannikkoa etsiessään työvoimaa ja suomalaista osaamista Ruotsin akkutehtaisiin Västerbotteniin, olisi tärkeämpää kuin koskaan, että saisimme hyvän sopimuksen ja kilpailukykyiset palkat teollisuuteen.
Tämä siksi, että myös Suomi ja Pohjanmaa voisivat saada osan niistä mahdollisuuksista, jotka kasvava akkuteollisuus maailmanlaajuisesti ja paikallisesti tuo tullessaan.
Älkää antako lyhytkatseisen ajattelun ja pikavoittojen metsästyksen laiminlyödä mahdollisuuksiamme täällä Pohjanmaalla, ja Suomessa laajemminkin. Meidän on luotava kestävät työmarkkinat ja tulevaisuus, jossa ihmiset viihtyvät, kehittyvät ja heille annetaan mahdollisuus vaikuttaa yhteiseen yhteiskuntaamme.
Peter Sjökvist
Teollisuusliiton hallituksen jäsen
Närpiö