Koululaisten ja koko väestön fyysisen kunnon heikkeneminen on jatkunut pitkään. Haaste on suuri, koska samaan aikaan huoltosuhde heikkenee, eläkeläisten määrä kasvaa kovaa vauhtia ja syntyvyys alenee.
Me toimme huolemme tilanteesta kulttuuri- ja opetusministeriöön jo helmikuussa 2009. Silloiset kansanedustajat Håkan Nordman ja Juha Mieto sekä avustajansa Riitta Pääjärvi-Myllyaho ja Matti Ollila tapasivat tuolloisia vastuuministereitä. Peräänkuulutimme tapaamisissa lisää liikuntatunteja ja muita toimenpiteitä aktivoimaan koululaisia liikunnan lisäämiseksi. Esityksessä totesimme mm. ”Olemme huolestuneita suomalaisten kunnosta, joka heikkenee hälyttävää vauhtia. Erityisesti meitä huolestuttaa lasten ja nuorten terveys, huonot elintavat ja heikkenevä kunto. Jokainen koulunsa alkava ikäluokka on heikommassa kunnossa kuin edellinen. Tarvitaan muutoksia.”
Aikaa on kulunut, ja edelleen suunta on ollut alaspäin. Nyt on korkea aika ottaa asia vakavasti myös hallitusohjelmassa ja muuttaa suuntaa! On kyse isoista asioista, mm. maamme taloudesta, turvallisuudesta, hoivan tarpeesta ja ympäristöstä – ei pelkästään lasten liikkumattomuudesta! Hyväkuntoiset ihmiset jaksavat tehdä osansa yhteiskunnan eri tehtävissä.
Edelleen kirjoitimme: ”Ratkaiseva panostus on tehtävä koulussa, jossa tavataan kaikki lapset, kotioloista riippumatta, toisin kuin urheiluseuroissa. Lähes koko ikäluokka on vähintään yhdeksän vuoden ajan koulussa. Siksi koulussa on luotava myönteinen asenne liikuntaan ja rakennettava pohja liikunnalle myös aikuisuuteen.”
Panostukset eduskunnassa jatkuivat ja vaikuttivat siihen, että perusopetukseen tuli liikuntaa kaksi tuntia lisää. Tosin ensimmäinen ehdotus oli neljä lisätuntia, mikä esitys kuitenkin kaatui hallituksen koko tuntijakoesityksen kaaduttua.
Mutta saadut lisätunnit eivät olleet läheskään riittäviä, koska istuva elämäntyyli on lisääntynyt lastenkin elämässä. Korona on vain lisännyt tätä suuntaa. Siksi liikunnan lisääminen koulupäivään sekä opetuksessa että esimerkiksi Liikkuvan koulun avulla on tärkeää. Panostus kouluun koskettaa kaikkia lapsia ja siksi se on myös helpoin tapa saavuttaa laajasti tuloksia.
Näistä syistä näimme myös Kouluviestikarnevaalin hyvänä työvälineenä lasten liikuttamisessa, ja tällä radalla toimimme edelleen. Kouluviestikarnevaaleja järjestetään taas koronanotkahduksen jälkeen useita ympäri maatamme, ja vuoden suurin tapahtuma Olympiastadionin Kouluviestikarnevaali järjestetään 16.5. – harvoin nuorisokilpailuja järjestetään tällaisissa puitteissa ja näin suurina!
Riitta Pääjärvi-Myllyaho
Håkan Nordman
Suomenkielisen Kouluviestikarnevaalin Tukisäätiö