If you want to win, take a Finn, on moottoriurheilun yhteydessä usein kuultu fraasi. Etenkin ralliautoilussa sanoille on riittänyt katetta vuosikymmenten saatossa, mutta missä tulevaisuuden arivataset, hannumikkolat, timosaloset, juhakankkuset, tommimäkiset, marcusgrönholmit ja kallerovanperät kasvavat?
Sorateiden Suomessa riittää edelleen ratinkääntäjiä, joista moni osallistuu viikonloppuna Kuopiossa käynnistyvään rallin SM-sarjaan. Osa ajaa tosissaan ja mielessään kansainväliset rallireitit. Osa ajaa muuten vain tosissaan, mutta ei haaveile ammattilaisuudesta.
– SM-sarja on hyvä ponnahduslauta, hallitseva Suomen mestari Roope Korhonen alleviivasi viime viikolla järjestetyssä autourheilun kattojärjestön AKK:n kaudenavaustilaisuudessa.
Korhonen on käyttänyt näyttöpaikkansa ja pääsee tänä vuonna jälleen mukaan myös MM-ralleihin WRC2-auton ohjaimissa. Panostus on siirtymässä kansainvälisille rallireiteille.
– Tunturirallin jälkeen lähden Ruotsiin. Viidestä MM-rallista on ollut puhetta.
Kaksi MM-sarjan kilpailua urallaan voittanut Esapekka Lappi sai kansainvälisen näyttöpaikan ja tehdassopimuksen hyvien SM-esityksien jälkeen viime vuosikymmenen alussa.
– Suomalaisten nopeus kiinnostaa tallipäälliköitä, Lappi muistutti.
Pelkkä soratie ei vie huipulle
Tallipäälliköistä yksi, Toyotan Jari-Matti Latvala oli lähettyvillä ja otti kiinni entisen tallikaverinsa ja alaisensa Lapin sanomisista.
– Rallin SM-sarja yksi on kovimmista rallisarjoista, mitä maailmassa on. Tiet ovat nopeita ja vaativia, hän hehkutti.
Latvala voitti ajajana 18 MM-rallia ja kahmi nipun MM-mitaleita. Hän muistutti, etteivät pelkät Suomen sorarännit valmistaneet häntä maailman huipulle, vaan ajo-osaamista piti monipuolistaa ulkomailla.
– SM-sarjan ainoa miinus on se, ettei ole asvalttiralleja. Niitä taitoja tarvitaan maailmalla, kun siellä ajetaan paljon asvaltilla, Latvala jutteli.
Puhelu AKK:n lajivastaavalle Henrik Frankille vahvistaa Latvalan ajatuksen siitä, ettei asvalttiralleja voi ajaa Suomessa.
– Juuri yhden rallin verran olisi jollain tavalla ralliin sopivia asvalttiteitä, mutta ne ovat eri puolilla Suomea, Frank avasi.
SM-sarjan seitsemän kilpailua ajetaan melko tiiviinä paketteina Kuopion, Rovaniemen, Savonlinnan, Turun, Kouvolan, Lahden ja Seinäjoen ympäristöissä, joten yhden asvalttirallin takia kilpailua ei kannattaisi hajauttaa liian suurelle alueelle.
Suomessa ei vain yksinkertaisesti ole ralliin sopivaa asvalttitiestöä.
– Pelkkä suorilla teillä ajaminen ei kehitä, Frank muistutti.
Hän mainitsi yhtenä teoreettisena vaihtoehtona moottoriradat ja teollisuusalueet, joissa ajetaan jo rallisprintiä.
– Moottoriradoille ja teollisuusalueille voisi tehdä keinotekoisia asvalttipätkiä, mutta kiinnostaako se ketään ja antaako se asvalttiajovalmiuksia oikeita asvalttiralleja varten?
Asvalttikalustoa on vain harvoilla
Frank nosti esiin myös ajokalustoon liittyvät seikat ja sen, että SM-tasolla kilpaileminen halutaan pitää mahdollisimman laajan ajajajoukon ulottuvilla.
– Jarrut, alustat, renkaat ja vanteet ovat erilaiset asvalttiralleissa. Isossa kuvassa tilanne on se, että Kuopion SM-rallin 60 osallistujasta ehkä viidellä olisi jonkinlaiset tarvittavat osat ajaa asvalttirallia.
– Turussa on ajettu SM-rallissa 2–3 asvalttipätkää, mutta nekin on ajettu sorakalustolla. Se ei ole asvalttirallia. Asvalttikilpailujen puuttuminen on miinus, ja haluaisimme kehittää SM-sarjasta kaikkien alustojen sarjan, mutta se ei ole mahdollista, Frank kiteytti olosuhde- ja kalustotilanteen.
Tallipäällikkö Latvala nosti esiin sen, että ulkomailta asti tulee Suomeen nuoria kuljettajia harjoittelemaan ja kilpailemaan monipuolisen tiestön takia. Vaikka asvalttipätkät puuttuvat, Suomella on etunsa moniin muihin maihin verrattuna. Tämän alleviivaa myös AKK:n lajivastaava Frank.
– Jos otetaan esimerkiksi Tshekki, jossa on erittäin vahva rallikulttuuri, ei heillä ole soraralleja, saatikka talviralleja, hän mainitsi kaksi suomalaisten vahvuutta.
