Olli Rehnin (kesk.) luennoi tänään Vaasan yliopistolla. Elinkeinoministerin mukaan yliopistojen merkitys Suomen tasapainoisen alueellisen kehityksen turvaamisena on ollut keskeinen.
– Yliopiston koko ei sinänsä ratkaise sen kykyä tehdä laadukasta tutkimusta ja tarjota pätevää opetusta, Rehn toteaa Vaasan yliopiston tiedotteessa.
Rehn viittaa lauseella viikonloppuna Helsingin Sanomissa ilmestyneeseen artikkeliin hallituksen tiedepolitiikasta ja yliopistoleikkauksista.
Rehnin mukaan ratkaisevaa on yliopiston kyky keskittyä ominaisille painoaloilleen. Ministeri valitteli, että valtiontalouden tila ei salli korkeakoulujen määrärahojen lisäystä. Siksi hänen mielestään on tärkeää, että korkeakouluissa on ryhdytty toimiin, joilla valtion rahoitusta voidaan käyttää tehokkaammin ja löytää myös uusia rahoituslähteitä.
– Vaasan yliopiston tutkimuskäyttöön tuleva energialaboratorio on oiva esimerkki tästä. Energia-osaamiseen liittyvät älykkäät ja kestävät energiaratkaisut – pyrkimys kestävään vihreään energiatalouteen – vaikuttivat hyvin oleellisesti siihen, että Vaasa valittiin yhdeksi kuudesta kasvusopimuskaupungista, Rehn lisää.
Rehnin luennon aihe yliopistolla oli suomalaisen työn ja talouden kilpailukyky. Hän puhui Suomen rakenteellisista ongelmista ja esitteli hallituksen yhteiskuntasopimuksen vaikutuksia Suomen suhteelliseen kilpailukykyyn. Hän arvioi, että uusi paikallisen sopimisen kulttuuri, johon kuuluu henkilöstön edustuksen kehittäminen, saattaa osoittautua kaikkein merkittävimmäksi kilpailukykytoimeksi.
Rehn kertoi pohtineensa, mikseivät vuosien investoinnit Suomessa innovaatioihin ja tutkimustoimintaan ole näkyneet korkean teknologian viennissä. Korkean teknologian vienti on laskenut miljardeja euroja.
– Miksi panostus ei vaikuta? Olemme pyytäneet OECD:tä käymään läpi innovaatioketjumme. Alustavat tulokset on tarkoitus saada käyttöömme ensi vuoden alussa, hän kertoi yleisölle.