Valitsijayhdistyksen ja keskustan presidenttiehdokas Olli Rehn arvostelee blogissaan tiukin sanankääntein kanssaehdokkaansa Jussi Halla-ahon (ps.) Yle-kantoja.
Muun muassa Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina Halla-ahon Yle-puheista Ilta-Sanomien vaalitentissä. Halla-aho sanoi vaalitentissä, että Ylen rahoituksesta on perusteltua leikata "ankaralla kädellä".
Halla-aho totesi, että avokätinen rahoitus ja piikki auki -mentaliteetti johtavat missä tahansa organisaatiossa "mädännäisyyteen, korruptioon ja hyvä veli- ja hyvä sisko -verkostoihin".
Rehn näkee, että asialla on suuri periaatteellinen merkitys demokratian ja avoimen yhteiskunnan kannalta, vaikka kyse olisikin "vain" Halla-ahon provokaatiosta.
– On toki sallittua arvioida kriittisesti Yleä, kuten mediaa muutoinkin. Ei Ylen uutisointi aina ole minuakaan miellyttänyt. On kuitenkin eri asia vaatia massiivista leikkausta Ylen rahoitukseen sillä perusteella, että Ylen journalismi ei vastaa hänen omia näkemyksiään.
Halla-aho sanoi vaalitentissä, että perussuomalaiset kannattaa sitä, että Suomessa on julkisesti rahoitettu yleishyödyllinen yleisradioyhtiö, joka tuottaa tasapuolista tietoa.
– Meidän näkemyksemme on, että Yle ei tätä rooliaan kunnioita, vaan on erittäin voimakkaasti ideologisesti kallellaan vasemmalle.
Halla-aho sanoi, että poliittista vinoumaa ei voida rahoituksen leikkauksella korjata, koska sama meno jatkuisi, vaikkakin pienemmällä budjetilla.
Halla-ahon mukaan "Ylen erittäin runsaasta rahoituksesta" on perusteltua leikata, kun kaikesta muustakin leikataan.
"Menee samaan suuntaan"
Rehn kysyy blogissaan, mitä siitä seuraisi, jos Suomi saisi presidentin, joka haluaa ohjeistaa Yleä kaidalle tielle ja kenties pitää muutakin mediaa kurinpidon alaisena.
Rehnin mukaan tällainen viittaa maihin, jotka ovat tunnettuja sananvapauden rajoittamisesta.
– Eikö näin toimita lähinnä Venäjällä ja Unkarissa, hän kysyy.
– Haluavatko suomalaiset valita Orbanin ja Unkarin tien vai jatkaa Chydeniuksen, sananvapauden ja pohjoismaisen demokratian pitkää linjaa?
Kokkolalaisella valistusajattelijalla Anders "Antti" Chydeniuksella oli 1700-luvulla merkittävä rooli ensimmäisen julkisuuslain isänä.
STT kysyi Rehniltä, onko Halla-aholla ja Unkarin pääministerillä Viktor Orbanilla hänen mielestään samanlainen linja suhteessa sananvapauteen.
– Viktor Orban on valtaan päästyään hyvin voimakkaasti rajoittanut sananvapautta ja median moniarvoisuutta, mikä ei ole eurooppalaisten arvojen mukaista. Lausuntonsa perusteella Halla-aho pyrkii myös ohjeistamaan mediaa ja kurittamaan sitä, mikä menee samaan suuntaan, miten Viktor Orban on Unkarissa toiminut, sanoi Rehn.