Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktori tuo lisää varmuutta Suomen sähköjärjestelmään ja laskee jonkin verran sähkön hintaa, sanoo Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund. Hän sanoo, että Olkiluoto 3:n myöhästyminen on osaltaan johtanut siihen, että Suomella on ollut poikkeuksellisen suuri sähkövaje.
Olkiluodon kolmosreaktori aloitti yöllä säännöllisen sähköntuotannon. Se kattaa noin 14 prosenttia Suomen sähköntarpeesta.
Alun perin Olkiluoto 3:n piti valmistua vuonna 2009.
Lundin mukaan Suomen sähkövaje on Euroopan mittakaavassa yksi korkeimmista. Ennen vuonna 2021 alkanutta energiakriisiä 20 prosenttia Suomen sähköstä tuotiin muualta.
Lundin mukaan on vaikea arvioida, kuinka paljon Olkiluoto 3:n säännöllisen sähköntuotannon käynnistyminen näkyy kuluttajien kukkarossa, sillä sähkömarkkinoihin vaikuttavat niin monet asiat.
– Mutta kyllä puhumme useista senteistä per kilowattitunti, Lund sanoo.
Hän kertoo keskustelleensa noin viisi vuotta sitten norjalaisten sähköasiantuntijoiden kanssa, jotka olivat mallintaneet pohjoismaista sähköjärjestelmää.
– Mallinnuksessa oli mukana kaikki voimalaitokset ja verkot. He pystyivät sen pohjalta laskemaan, että pohjoismaisessa sähkössä Olkiluoto 3 tiputtaisi sähkönhintaa kuudella prosentilla. Tilanne on tietenkin tänä päivänä erilainen, mutta se kertoo suuruusluokasta, Lund sanoo.
Sähköntuotannon keskittäminen lisää haavoittuvuutta
Olkiluoto 3:n sähköteho on noin 1 600 megawattia. Ydinvoimayhtiö Teollisuuden Voiman (TVO) mukaan se tuottaa sähköä ainakin seuraavat 60 vuotta.
Kolmosreaktorin sähköntuotanto kattaa TVO:n mukaan noin 14 prosenttia Suomen sähköntarpeesta. Kaikkiaan Olkiluodosta tuotetaan jatkossa noin 30 prosenttia Suomen sähköstä.
Kun Olkiluoto on niin iso yksikkö, Lund sanoo insinöörinä pohtivansa sitä, mitä jos talvipakkasilla tulee jotain ongelmia.
– Kaikki me tietenkin toivomme, että kaikki menee hyvin. Mutta ottaen huomioon laitoksen valtavan koon sähköjärjestelmässä ja sen, että meillä on tätä sähkövajetta, toiminta on todella kriittistä. Sen pitäisi toimia talvellakin kunnolla, että ei syntyisi häiriötilanteita.
Lund sanoo, että Olkiluoto 3 on käynyt läpi merkittävän testiohjelman ja toki lähdetään liikkeelle siitä, että se on nyt valmis ja kaikki on kunnossa. Hän muistuttaa kuitenkin, että maailmantilanteessa, jossa geopoliittiset jännitteet lisääntyvät, sähköjärjestelmän haavoittuvuus kasvaa, kun sähköntuotantoa on keskitetty paljon yhteen paikkaan.
Lundin mukaan sähköjärjestelmä on sitä varmempi mitä enemmän sitä hajautetaan, riippumatta siitä, minkä tyyppistä sähköntuotantoa Suomessa on.
– Loviisasta ja Olkiluodosta tulee vähintään puolet Suomen sähköstä, näiltä kahdelta paikkakunnalta, se ei haavoittuvaisuuden kannalta ole hyvä asia.
"Suomessa ydinvoimateollisuuden luotettavuus ollut todella hyvä"
Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen sanoo, että Olkiluoto 3:n varaan voidaan nyt paremmin laskea Suomen sähkötuotantoa. Vaikka voimalan valmistuminen on hänen mukaansa myönteistä, riskianalyysin kannalta sähköntuotannon hajauttaminen on parempi kuin keskittäminen.
– Tuossa haavoittuvuusriski on iso. Jos yhteydet sinne menetetään, meiltä lähtee iso osa pois sähköntuotannosta. Olkiluoto 3 on niin iso voimalaitos, että jos se putoaa verkosta tai siihen tulee vikoja, se vaikuttaa koko sähköjärjestelmään, Ruusunen sanoo.
Hän kuitenkin lisää, että Suomessa ydinvoimateollisuuden luotettavuus on ollut todella hyvä.
– Luotan siihen, että asiantuntijat ovat laittaneet siellä asiat kuntoon. Siellä on luotettavuuden ja turvallisuuden eteen sitä työtä tehty.
Hän kuitenkin jatkaa, että Suomessa ei mikään muu yksittäinen voimalaitos aiheuta ongelmien tullessa niin isoja sähköjärjestelmän muutoksia.
Ruususen mukaan tähän varautuminen on Fingridin "ykkösfokus". Kantaverkkoyhtiö on varautunut ongelmatilanteisiin esimerkiksi varavoimalaitoksilla ja sähköjärjestelmän reserveillä.
– Jos laitos vikaantuu äkillisesti, se sähkö pitää saada nopeasti tilalle, ettei tule sähkökatkoksia, hän sanoo.
Olkiluoto 3:n valmistuminen viivästynyt lukuisia kertoja
Teollisuuden Voima kertoi viime yönä, että kolmosreaktorin koekäyttö päättyi.
– Olkiluoto 3 on nyt valmis, TVO sanoi tiedotteessa.
Aiempi suunnitelma oli, että säännöllinen sähköntuotanto alkaisi maanantaina.
– Tämä on historiallinen päivä, lupaamamme OL3:n hyödyt suomalaiselle yhteiskunnalle toteutuvat, tuotantojohtaja Marjo Mustonen sanoi tiedotteessa.
TVO kertoi aiemmin tällä viikolla, että koekäyttövaiheen viimeinen testi on saatu tehtyä. Laitosyksikkö tuotti jo lauantaina täydellä teholla sähköä verkkoon.
Valtioneuvosto myönsi Olkiluoto 3:lle käyttöluvan vuonna 2019. Ydinpolttoaine ladattiin reaktoriin keväällä 2021, ja ydinreaktio käynnistettiin ensi kertaa joulukuussa 2021. Laitosyksikkö kytkettiin valtakunnan sähköverkkoon viime vuoden keväällä.
Täyden tehotason testit Olkiluoto 3:lla aloitettiin viime syksynä. Koekäyttö keskeytyi lokakuussa, kun turbiinilaitoksen syöttövesipumpuissa havaittiin vaurioita. Koekäyttöä päästiin jatkamaan joulukuun lopulla.
Olkiluoto 3 -hanke viivästyi vuosien varrella lukuisia kertoja. Hankkeen kustannusarvio myös kasvoi vuosien saatossa. TVO on arvioinut, että yhtiön osuudeksi Olkiluoto 3:n kustannuksista tulee noin 5,8 miljardia euroa.
TVO:n mukaan Olkiluoto 3 -projektissa työskenteli henkilöitä yli 80 maasta. Suurimmillaan työmaavahvuus oli 4 500 työntekijää.