Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) julkisti oman budjettiesityksensä keskiviikkona. Esitys herätti tuoreeltaan voimakkaita kannanottoja hallituksen sisältä, sillä esitys oli selkeästi Purran ja Perussuomalaisten esitys, ei perinteinen VM:n esitys neuvotteluiden pohjaksi.
Täytyy toivoa, että erittäin eripuraisen hallituksen muut puolueet voivat neuvotteluissa korjata esitystä niin, että esimerkiksi massiiviset leikkaukset kuntien opetustoimeen eivät toteudu. Palataan budjettiesitykseen tarkemmin sitten, kun siitä on olemassa koko hallituksen esitys.
Opetustoimen puolella voisi kyllä olla muuta pohdittavaa. Onko nykyinen koulujen kesälomien alkamisaika oikea, vai olisiko meidän syytä muuttaa aikoja lähemmäksi eurooppalaista rytmiä?
Vuonna 2017 olin elinkeinoministerinä Savonlinnassa elokuun puolessa välissä. Katselin rannassa kuinka turistit kävivät yrittämässä järviristeilyille, mutta ne olivat päättyneet, koska koulut olivat jo alkaneet.
Havainnon innoittamana teetätin tutkimuksen lomien mahdollisesta siirtämisestä kahdella viikolla.
Tulos oli talouden osalta kiistaton, muutos toisi satojen miljoonien lisätulot ja tuhansia työpaikkoja. Silloinen opetusministeri Grahn-Laasonen ei kuitenkaan ollut silloin valmis edistämään asiaa.
Tänä vuonna MaRa ja PAM julkaisivat uudet luvut: Kahden viikon lomasiirto toisi matkailu- ja ravintola-alalle jopa 336 miljoonan euron liikevaihdon lisäyksen, josta 262 miljoonaa syntyisi elokuussa.
Samalla syntyisi yli 4 500 uutta henkilötyövuotta. Erityisesti nuorten työllisyys ja sesonkityöpaikat hyötyisivät merkittävästi.
Selvitysten mukaan jopa 75 % matkailuyrityksistä kannattaa lomien siirtoa ja kansalaisista 57 % on asiasta täysin tai melko samaa mieltä.
Vain neljännes vastustaa siirtoa.
Kyse ei ole vain matkailusta. Myös perheille muutos voi tarjota vaihtoehtoja. Elokuun lomat ovat usein edullisempia, ruuhkattomampia ja säiden puolesta suotuisampia kuin kesäkuun alku. Siirto pidentäisi ja tasaisi sesonkia, joka antaisi myös perheille enemmän mahdollisuuksia lomien järjestelemiseen. Nyt sesonki Suomessa loppuu koulujen alkamiseen.
Ei ole mitenkään yllättävää, että OAJ vastustaa asiaa. Oppilaiden jaksaminen on erittäin tärkeä argumentti. Kevätlukukauden pidentäminen ei saa tarkoittaa venytettyä väsymystä. Juuri siksi koulun vuosisuunnittelua voisi samalla uudistaa. Jos kesälomat siirtyvät, voisi syyslukukauteen tuoda lisäloman esimerkiksi marraskuulle. Näin lomat rytmitettäisiin tasaisemmin.
Myös ylioppilaskirjoitukset, perusopetuksen kokeet ja pääsykokeet ovat säädettävissä. Meillä on kokemuksia koronavuosilta siitä, että koulun rytmiä voi muuttaa tarvittaessa hyvinkin nopeasti ja turvallisesti.
On selvä, että muutos vaikuttaisi moniin muihinkin asioihin eikä se ole pieni asia, mutta se ei ole myöskään ylitsepääsemätön.
Kun siirto hyödyttäisi matkailua, tarjoaisi perheille lisää vaihtoehtoja ja uudistaisi koulun rytmiä, niin voisi pysähtyä miettimään, että onko nykyinen malli enää paras mahdollinen?
Ainakin soisin, että asiasta voitaisiin käydä avointa laajaa keskustelua vaihtoehtoja puntaroiden.
Mika Lintilä
Keskustan kansanedustaja Toholammilta