Vaaditaan aikaa ja Guggenheimin säätiön väeltä myös jonkin verran tarmoa, ennen kuin säätiö voi ehdottaa uusia yhteistyökuvioita suomalaisille taidelaitoksille.
Näin uskoo nykytaiteen museon Kiasman johtaja Leevi Haapala. Hän on tutustunut amerikkalaissäätiöön ja sen henkilökuntaan jo 2008 Kiasmassa olleen Full House -näyttelyprojektin myötä. Siinä oli esillä muun muassa Guggenheim-museolta New Yorkista lainattuja teoksia.
Kiasmasta on vastaavasti lainattu pari kertaa teoksia Guggenheimin näyttelyihin Bilbaossa.
Kontaktit museoväen kesken ovat jatkuneet, kun nyt tuloksettomana päättynyttä museohanketta on vuosikausia koetettu sovitella Helsingin Eteläsataman tontille. Tosin New Yorkin museon johto on ehtinyt sittemmin vaihtua.
Keskustelussa Helsingin Guggenheim-museosta on Haapalan mielestä ollut niin paljon intohimoja, ettei hän edes halua puuttua niihin lyhyessä kommentissa. Kiivaimmat vastustajat ovat moittineet koko museohanketta puhallukseksi.
– He (Guggenheimin säätiön edustajat) olivat vain tehneet selkeän bisnessuunnitelman, jonka esittivät Helsingin kaupungille, Haapala kuittaa.
Hänen mielestään on hyvä, että asialle tuli nyt selkeä päätös. Jatkoyhteistyötä museoiden kesken vuosia jatkunut vääntö ja kiivas keskustelu eivät hänen mielestään romuta, mutta pöly saa ensin hiukan laskeutua.
Haapala pitää mahdollisena, että yhteisnäyttelyt jatkuvat tulevaisuudessa aivan kuten muidenkin isojen kansainvälisten museoiden kanssa. Tälläkin hetkellä Kiasmassa on esillä Mona Hatoumin näyttely, jonka yhteistyökumppanit ovat Tate Modern Lontoosta ja Centre Pompidou Pariisista.
Guggenheimin säätiön varajohtaja Ari Wiseman sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että säätiö keskittyy tästedes yhteistyöhön olemassa olevien museoiden kanssa sen sijaan, että yrittäisi enää rakentaa omaa museota minnekään.
Leevi Haapala pitää hylättyä Guggenheimin museohanketta tärkeänä siksi, että se herätti laajan keskustelun museoista ja kulttuurin merkityksestä yhteiskunnassa.
– Harmi vain, että keskustelu polarisoitui ja tuli turhia vastakkainasetteluja esimerkiksi kansainvälisen ja kansallisen taiteen välille. Useimmissa museoissamme on nytkin esillä sekä että, hän sanoo.
Kaiken kaikkiaan keskustelu kuitenkin lisäsi Haapalan mielestä tietoisuutta nykytaiteesta.
– Nyt vain pitää mennä eteenpäin uusilla ideoilla ja nostaa esiin, mitä kaikkea Helsingissä jo nyt tehdään, hän sanoo.
PIRJO-LIISA NIINIMÄKI/LÄNNEN MEDIA