Onko käteisellä rahalla sijaa Suomen talouden tulevaisuuskuvassa?
”Käteisvapaiksi myymälöiksi” itsensä määrittäneiden liikkeiden määrä on lisääntynyt eri puolilla Suomea.
Myös Vaasan Espen-ostoskeskuksessa sijaitseva lastenvaateliike Polarn O. Pyret on luopunut käteisen vastaanottamisesta. He ilmoittavat asiasta kyltein kassalla ja liikkeen ovensuussa.
Myymäläpäällikkö Veera Hautalan mukaan päätös tuli voimaan viime helmikuussa.
Polarn O. Pyretin päätöksen taustalla vaikuttavat käteisen käytön väheneminen ja käteisen hallinnointiin kuluva aika, joka ei ole käteismaksujen vähenemisestä huolimatta pienentynyt. Käteisen käsittelyyn käytetty aika on haluttu käyttää ennemmin asiakkaiden palveluun.
– Asiakkaiden kanssa ei ole ilmennyt ongelmia käteisvapauden takia. Kaikki kulkevat kortin ja puhelimen kanssa, joten maksaminen on ihan sujuvaa ilman käteistäkin, Hautala vakuuttaa.
Myöskään Vaasan torin laidalla sijaitseva Zinc Craftbar ei ota vastaan käteistä maksutilanteessa. Baari on ollut käteisvapaa alusta asti.
Ravintolapäällikkö Kristoffer Timgrenin mukaan päätös käteisvapaudesta johtuu sähköisten maksutapojen helppoudesta.
– Meille on helpompaa, kun ei tarvitse laskea käteisrahoja ollenkaan.
Käteisettömyys ei ole johtanut myöskään Zinc Craftbarissa ongelmiin asiakkaiden kanssa.
Polarn O. Pyretin ja Zinc Craftbarin lisäksi Vaasassa käteisvapaata asiointia harjoittavat ainakin Gina Tricot ja Fonum.
Käteisen käyttäjiä löytyy yhä
Vaikka sähköisten maksutapojen käyttö on Suomessa nykyään käteismaksua yleisempää, käteisellä on vielä oma paikkansa osan kuluttajien elämässä.
Kuluttajaliiton vaikuttamistyön päällikön Tiina Vyyryläisen mukaan olisi tärkeää, että käteisen yhdenvertainen asema muiden maksutapojen joukossa säilyisi.
– On edelleen kuluttajaryhmiä, joilla ei ole käytössä muita maksuvälineitä ja he jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle, jos käteismaksamista ei turvata.
Suomen Pankin rahahuollon asiantuntija Jenni Liikasen mukaan Suomen Pankin keväällä 2023 tekemän kuluttajakyselyn mukaan vajaa 6 prosenttia kuluttajista maksaa ostoksensa yhä pääosin käteisellä.
– Vaikka pääasiassa käteisellä maksavien osuus vaikuttaa aika pieneltä, kuitenkin kyselyn mukaan 90 prosenttia kuluttajista maksaa käteisellä ainakin joskus tai joissain tilanteissa. Käteisellä on siis edelleen omat käyttötarkoituksensa, Liikanen kertoo.
Vyyryläinen nostaa esiin käteisen tärkeän aseman huoltovarmuuden näkökulmasta. Hänen mukaansa muun muassa Ukrainan sota on korostanut tarvetta turvata mahdollisuus käteisen käyttöön.
– Jos sähköiset maksujärjestelmät ovat syystä tai toisesta poissa käytöstä, niin silloin on meidän kaikkien kannalta tärkeää, että käteinen kelpaa maksuvälineenä, Vyyryläinen toteaa.
Uudistustoiveita lainsäädäntöön
Suomen laki ei velvoita liikkeitä hyväksymään käteismaksua.
Liikasen mukaan liikkeet saavat itse päättää, mitä maksuvälineitä he hyväksyvät, kunhan tieto siitä saatetaan asiakkaiden tietoon ennen ostopäätöksen tekoa.
Suomen pankin ja Kuluttajaliiton näkemyksien mukaan lainsäädännön tulisi turvata käteisen asema nykyistä paremmin. Tarve tiukentaa lakia on havaittu myös Euroopan tasolla.
– Euroopan komissio teki esityksen yhteisen käteisasetuksen säätämisestä. Siinä on pyrkimyksenä varmistaa, että käteistä olisi jatkossakin saatavilla ja että sitä voitaisiin käyttää maksamiseen, Liikanen kertoo.
Onko käteisellä tulevaisuutta?
Liikkeiden käteisettömyys ei ole kuitenkaan vielä kovin yleistä.
Liikasen mukaan Euroopan keskuspankin tekemän kartoituksen mukaan toimialoilla, joilla käteismaksumahdollisuus on nähty erityisen tärkeänä, 91 prosenttia suomalaisista yrityksistä hyväksyi käteisen maksutapana. Kartoituksen viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2021.
On kuitenkin vain arvailujen varassa, mihin suuntaan käteisen asema kallistuu tulevina vuosina.
Vyyryläinen ei usko, että käteisen käyttö tulisi kokonaan katoamaan, sillä hänen mukaansa viime aikoina on tajuttu sen tärkeä rooli.
Liikasen mukaan Suomen Pankin kuluttajakyselyt ovat osoittaneet, että käteisen käyttäjien osuus on pysynyt tasaisena vuodesta 2019 lähtien.
– Maksaminen elää ajassa ja maksutavat muuttuvat. Uudet sukupolvet omaksuvat ehkä uusia maksutapoja helpommin. Mutta vaikka moni ei käteistä ensisijaisena maksutapanaan käytä, kyselyissämme on näkynyt, että moni pitää yhä tärkeänä mahdollisuutta käyttää sitä, Liikanen sanoo.