Kirjailija Joni Skiftesvik on kuullut äidiltään paljon tarinoita Petsamosta, tuosta "kauniista maankolkasta, jossa ihmiset tekivät toiveikkaasti töitä". KUVA: Jarmo Kontiainen

Sieltä aukesi reitti Jäämerelle kalastusmahdollisuuksineen ja syväsatamineen. Myös kaivosteollisuuden nousu alkoi 1920-luvun alussa. Kun Jäämerentie valmistui 1930-luvulla, alueesta tuli suosittu matkailukohde ja samalla eräänlainen lähtölaukaus Lapin-matkailulle.

Lapin yliopiston kuvataiteen professori Tuija Hautala-Hirvioja sanoo, että Petsamoa liitettiin 1920-luvulta lähtien määrätietoisesti osaksi kansallista identiteettiä kirjallisuuden ja kuvataiteen avulla.