Kuva: Tomi Kosonen
Viime aikoina vanheneminen on iskenyt tajuntaani. Olen sattunut kuulemaan uutta suomalaista musiikkia. Siis sellaisten nuorten aikuisten musiikkia, jotka kuvaavat sydänverellä omia tunteitaan ja arkeaan.
En ole tunnistanut heidän maailmaa tai ymmärtänyt heidän kertomiaan tilanteita ja tunteita.
Olen myös huomannut, että eräs runo, josta aiemmin pidin paljon, tuntuu minusta nykyään etäiseltä.
Haluatko jatkaa lukemista?
Tilaa I-P Digi ensimmäiset 2 kk vain 9,90 €
Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa
Näköislehdet ja arkisto
Galleriat, videot ja live-lähetykset
Podcastit, pelit ja koulutukset
Päivittäiset uutiset sähköpostiisi
Tilaajaedut