Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa uuden julkisuuslain säätämistä. Uusi laki kumoaisi nykyisen lain viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Tavoitteena on muun muassa parantaa kansalaisten mahdollisuuksia tiedon saamiseen.
– Mietinnössä ehdotetaan säädettäväksi uusi julkisuuslaki, jolla pyritään saavuttamaan nykyistä selkeämpi ja toimivampi viranomaisten toiminnan julkisuutta sääntelevä yleislaki, joka edistää yhteiskunnan avoimuutta ja vastaa nyky-yhteiskunnan vaatimuksiin.
Työryhmän mukaan nyt voimassa oleva, 25 vuotta sitten valmisteltu julkisuuslaki on kestänyt hyvin aikaa, mutta siihen kohdistuu muutospaineita, jotka liittyvät muun muassa lain tulkintaan liittyviin epäselvyyksiin.
– Työryhmän keräämässä palautteessa soveltamisen kannalta ongelmalliseksi on muun muassa koettu lain tulkinnanvaraisuus ja osin lain käsitteistön vanhentuminen, mietinnössä sanotaan.
Julkisuuslakiin kohdistuvat muutostarpeet ovat mietinnön mukaan nousseet esille muun muassa laillisuusvalvojien ja tuomioistuinten ratkaisujen myötä. Korkeimman hallinto-oikeuden uusimman vuosikertomuksen mukaan asiakirjajulkisuuteen liittyvät valitukset ovat viime vuosina lisääntyneet, mietinnössä sanotaan.
Mietinnön mukaan perustuslain mukainen julkisuusperiaate toteutuisi aiempaa paremmin uudessa laissa.
– Julkisuusperiaate liittyy historiallisesti ja toiminnallisesti poliittisiin vapausoikeuksiin, erityisesti sananvapauteen. Riittävän julkisuuden takaaminen on edellytys yksilöiden mahdollisuudelle vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Julkisuus on myös vallankäytön ja viranomaistoiminnan kritiikin ja valvonnan edellytys, mietinnössä sanotaan.
"Edistäisi julkisuusperiaatteen toteutumista"
Julkisuuslakia ei tällä hetkellä lähtökohtaisesti sovelleta julkisyhteisöjen, kuten valtion tai kunnan, omistuksessa tai määräysvallassa oleviin yhtiöihin. Mietinnössä ehdotetaan julkisuuslain soveltamisalan laajentamista tältä osin. Lakia sovellettaisiin jatkossa julkisyhteisöjen, valtion liikelaitosten tai julkisyhteisöjen yhteisessä määräysvallassa oleviin yhteisöihin ja säätiöihin sekä niiden määräysvallassa oleviin tytäryhteisöihin ja -säätiöihin.
– Ehdotuksen mukaan lakia sovellettaisiin ensinnäkin julkisen hallintotehtävän hoitamiseen kokonaisuudessaan sen sijaan, että soveltamisala määrittyisi julkisen vallan käytön perusteella, mietinnössä sanotaan.
Mietinnön mukaan soveltamisalan laajentaminen edistäisi perustuslain mukaisen julkisuusperiaatteen toteutumista sekä tukisi kansanvaltaisuutta ja osallistumisoikeuksien toteutumista.
Yhtiöittäminen vähentänyt läpinäkyvyyttä
Mietinnössä kiinnitetään huomiota siihen, että esimerkiksi yhtiöittäminen on muuttanut hallinnon rakennetta, kun aiemmin julkishallinnon hoitamia ja yleistä etua toteuttavia tehtäviä on siirretty yksityisoikeudellisessa muodossa toimintaansa harjoittaville toimijoille.
– Valtioneuvoston oikeuskansleri on vuoden 2021 kertomuksessaan katsonut, että julkisuusperiaatteen toteuttamisen kannalta on ongelmallista, että julkisen sektorin organisaatiomuutoksista eli esimerkiksi kunnan toimintojen yhtiöittämisestä voi käytännössä aiheutua huomattavaakin julkisuuslain soveltamisalan kapenemista.
Mietinnössä katsotaan, ettei yhtiöittäminen saisi lähtökohtaisesti kaventaa perustuslaissa turvattua tiedonsaantioikeutta. Siinä huomautetaan, että esimerkiksi yhtiöitetyssä rakennushankkeessa julkisuuslaissa säädetyn tiedonsaantioikeuden ulkopuolelle jäisivät tiedot siitä, miten hanke etenee ja miten esimerkiksi julkisia varoja käytetään.
– Yhtiöitettäessä aiemmin viranomaisten tuottamia palveluita tai tehtäviä toiminnan läpinäkyvyys ja siten mahdollisuus käydä toiminnasta julkista keskustelua heikkenevät. Tiedonsaantioikeudet toimivat osaltaan myös ennalta ehkäisevänä keinona esimerkiksi korruption ja muiden epäasiallisten menettelytapojen ehkäisyssä.
Kohteeksi selkeämmin viranomaisen tieto
Mietinnössä ehdotetaan myös, että viranomaisen asiakirjan käsitettä selkiytetään. Tarkoituksena olisi luopua määritelmän yhteydestä arkistolainsäädäntöön.
– Tiedonsaantioikeuden kohteeksi määriteltäisiin selkeämmin viranomaisen hallussa oleva tieto, vaikka tiedonsaantioikeuden kohteena olevan tiedon tulisi myös jatkossa olla viranomaisen asiakirjassa.
Esityksessä selkeytettäisiin myös tietopyyntöjen käsittelyyn liittyviä menettelysäännöksiä.
– Erityisesti selkeytettäisiin sitä, millä tavalla ja missä määräajassa viranomaiselle tehdyt tietopyynnöt tulisi käsitellä sekä millä edellytyksillä ja missä muodossa tieto asiakirjasta voitaisiin antaa.