Hallituksen suunnitelma: Rajataan poliittiset lakot enintään vuorokauden kestäviksi, korotetaan tuntuvasti lakkosakkoja ja säädetään laittomaan lakkoon osallistuvalle työntekijälle henkilökohtainen 200 euron sakko. Rajoitetaan myötätuntotaisteluja.
Mitä on lakko-oikeus? Lakko-oikeus on työelämän perusoikeus ja ihmisoikeus. Lakko on Suomen perustuslaissa ja ammatillinen järjestäytyminen katsotaan työntekijän perusoikeudeksi ja se on tunnustettu useimmissa perustuslaeissa.
Kansainvälisen työjärjestön julistus: Yhtenä työelämän perusperiaatteista on yhdistymisvapaus ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden tunnustaminen.
Kun työtaistelu ei kohdistu olemassa olevaan työehtosopimukseen, lakko on pääsääntöisesti sallittu.
Näin poliittiset lakot ovat Suomessa sallittuja, kunhan ne koskevat poliittisia päätöksiä.
Poliittisia lakkoja eivät koske mitkään rajoitukset. Ne voivat olla kuinka pitkiä tahansa. Niitä ei voida työtuomioistuimissa tuomita laittomiksi, eikä niistä voi seurata sakkoja.
Työministeri Satonen: Esimerkiksi Britannia ja Saksa ovat kieltäneet poliittiset lakot.
Työoikeusprofessori Koskinen: Eurooppalaisessa käytännössä ne ovat sallittuja, jos työelämään on kytkös.
Esimerkiksi hallituksen vaihtamiseen tähtäävä puhtaasti poliittinen lakko ei ole kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan lakko-oikeuden piirissä.
Yleislakko on siis sallittava, jos sillä puolustetaan työntekijän taloudellisia tai sosiaalisia oikeuksia.
Työministeri Satonen vetoaa pohjoismaiseen malliin puolustaessaan työelämäheikennyksiä. Hän ei kuitenkaan mainitse esimerkiksi Ruotsin myötämääräämisoikeutta, työntekijän lakisääteistä edustusta yritysten hallinnossa tai ammattiliittojen itsenäistä kanneoikeutta.
Helena Rantavuori
Seinäjoki