Oikeus hylkäsi pääosin po­lii­sien syyt­teet Elo­ka­pi­nan mie­len­osoit­ta­jien su­mut­ta­mi­ses­ta pip­pu­ri­su­mut­teel­la

Poliisit käyttivät pippurisumutetta Elokapinan mielenosoittajiin, jotka eivät suostuneet poistumaan ajoradalta. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Poliisit käyttivät pippurisumutetta Elokapinan mielenosoittajiin, jotka eivät suostuneet poistumaan ajoradalta. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Helsingin käräjäoikeus on hylännyt pääosin syytteet jutussa, jossa seitsemälle poliisille vaadittiin sakkoja pippurisumutteen käyttämisestä ympäristöliike Elokapinan mielenosoittajiin Kaisaniemessä lokakuussa 2020. Poliisit käyttivät pippurisumutetta Elokapinan mielenosoittajiin, jotka eivät suostuneet poistumaan ajoradalta Kaisaniemenkadulla poliisin käskyistä huolimatta.

Käräjäoikeus hylkäsi kuuden poliisin syytteet. Seitsemäs poliiseista tuomittiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta 30 päiväsakkoon, mikä tekee hänen tuloillaan reilut 1 500 euroa. Hän toimi poliisin yleisjohtajana, joka oli vastuussa tilanteen johtamisesta iltapäivällä. Hän oli Pasilassa ja johti poliisin mielenosoitukseen liittyvää toimintaa radiopuhelimen kautta.

Oikeuden mukaan yleisjohtajajana toiminut komisario oli määrännyt mielenosoittajat siirtymään pois Kaisaniemenkadulta. Lisäksi hän oli hyväksynyt OC-sumutteen käytön mielenosoittajia kohtaan ja ilmoittanut hyväksynnän tilannejohtajana toimineelle ylikonstaapelille. Ylikonstaapeli oli puolestaan välittänyt hyväksynnän käytännön toiminnasta vastanneelle vanhemmalle konstaapelille, oikeus toteaa.

Vanhempi konstaapeli määräsi kolme alaisuudessaan ollutta poliisia käyttämään sumutetta mielenosoittajia kohtaan. Poliisit olivat sumuttaneet mielenosoittajia ainakin kolmesti, käräjäoikeus katsoo.

Sumute osoitti suhteetonta kiirettä

Syyttäjä katsoi, että tilanteessa syyllistyttiin virka- ja pahoinpitelyrikoksiin. Syyttäjän mukaan poliisilla ei ollut oikeutta määrätä mielenosoittajia siirtymään Kaisaniemenkadulta, ja joka tapauksessa voimakasta ärsytystä ja kipua aiheuttavan OC-sumutteen käyttö oli syyttäjän mukaan ylimitoitettu voimakeino.

– Käräjäoikeus katsoi, että yleisjohtajajana toiminut komisario oli harkintavaltansa puitteissa voinut määrätä mielenosoittajat siirtymään pois Kaisaniemenkadulta sillä perusteella, että mielenosoittajat häiritsivät kohtuuttomasti liikennettä. Komisarion antama hyväksyntä OC-sumutteen käytölle osoitti kuitenkin sellaista suhteetonta kiirettä Kaisaniemenkadun ajokaistojen avaamiseksi, ettei sumutteen käyttöä voitu kokonaisuutena arvostellen pitää puolustettavana ja suhteellisuusperiaatteen mukaisena, oikeus sanoo.

Käräjäoikeus katsoi, että yleisjohtajana toiminut komisario syyllistyi tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen, kun hän hyväksyi sumutteen käytön.

Käräjäoikeus hylkäsi syytteen poliisin tilanneorganisaatiossa alemmilla hierarkiatasoilla toimineiden poliisien osalta. Oikeus katsoi, että kysymys OC-sumutteen käytön sallittavuudesta oli ollut tulkinnanvarainen ja käsillä oli ollut myös poliisin toimintaa puoltavia seikkoja.

Yleisjohtajana toimineen komisarion antama hyväksyntä OC-sumutteen käytölle ei vallinneissa olosuhteissa ollut oikeuden mukaan sillä tavoin ilmeisen lainvastainen, että hänen alaistensa olisi tullut mieltää se lainvastaiseksi.

– He olivat kyseisessä tilanteessa voineet luottaa ylemmän portaan arviointikykyyn. Näin ollen heidän ei voitu katsoa tahallisesti tai huolimattomuudesta rikkoneen virkavelvollisuuksiaan, oikeus toteaa.

"Voimankäyttöä ei voi kieltää etukäteen"

Helsingin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoinen ei halua kommentoida käräjäoikeuden tuomiota tai poliisissa tehtyä sumutusratkaisua ainakaan vielä, sillä käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen. Tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen.

Kopperoisen mukaan pippurisumutteen käytöstä tehtyä ratkaisua on pohdittu poliisissa paljon ja toimintaa pyritty kehittämään.

– Tämä on jatkuvaa työtä. Olemme pyrkineet tekemään käsikirjaakin siitä, että miten nämä (tilanteet) pääsääntöisesti menevät. Mutta tapahtumia on erilaisia, joten ei ole yhtä ainoata toimintamallia, jonka mukaan toimimalla kaikki menisi oikein.

Kopperoisen mukaan Kaisaniemen lokakuun 2020 mielenosoitus oli yksi satojen joukossa, eikä se yksin ole aiheuttanut poliisin toimintatapoihin tai linjauksiin muutosta.

– On hankalaa sanoa, että joku asia olisi muutettu lokakuun tapauksen jälkeen, koska jotain tiettyä voimankäyttöä ei voi kieltää etukäteen. Jos joku tilanne muuttuu väkivaltaiseksi, ei poliisi voi vain katsoa vierestä. Nämä ovat hyvin eläviä ja nopeita tilanteita. Pyrimme kuitenkin aina miettimään, olisiko jotain voinut tehdä paremmin, Kopperoinen kertoo STT:lle.

Kaisaniemenkadulla ajoradalle asettuneet Elokapinan mielenosoittajat vastustivat poliisia ainoastaan passiivisesti lokakuun 2020 mielenosoituksessa.

Poliisihallituksen poliisijohtaja Sanna Heikinheimo kommentoi käräjäoikeuden ratkaisua Twitterissä. Hän kirjoittaa Poliisihallituksen tutustuvan huolella tuomioistuimien päätökseen ja arvioivan osaltaan mahdollista tarvetta muuttaa voimankäyttö- ja suojavälineisiin liittyviä ohjeita ja koulutusta.

Ilmoita asiavirheestä