Kotimainen ruoantuotanto on koko Suomen huoltovarmuudelle ja kokonaisturvallisuudelle äärimmäisen tärkeää.
Korona-pandemia sekä Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan ovat entisestään korostaneet omavaraisuuden ja varautumisen merkitystä. Me suomalaiset arvostamme kotimaisuutta ja olemme ylpeitä omasta puhtaasta ruoasta: Suomessa kulutetuista elintarvikkeista 80 prosenttia on kotimaisia.
Maatalouden tilanne on haastava. Taustalla ovat maataloustuotannon pitkään jatkunut heikko kannattavuus, vuoden 2021 kasvukauden heikko sato sekä globaalien ruoka- ja panosmarkkinoiden lisääntynyt epävakaus, joka ilmenee suurina hintamuutoksina ja saatavuusongelmina. Esimerkiksi lannoitteiden saatavuus on heikentynyt ja hinnat ovat nousseet todella voimakkaasti vuoden 2021 syksystä lähtien.
Vaikka tuottajahinnatkin ovat nousseet, ne eivät ole nousseet tuotantokustannuksia vastaavasti.
Kannattava alkutuotanto on elintarvikehuollon turvaamisen perusedellytys.
Tuotannon jatkuvuus ja uusien yrittäjien saaminen alalle edellyttää kannattavuuden kohenemista nykytilanteesta.
Kannattavuutta voidaan joissain määrin edistää tilatason toimin, mutta pitkäjänteinen kannattavuuden turvaaminen edellyttää sitä, että markkinatuottojen osuus viljelijöiden kokonaistuloista on nykyistä suurempi.
Tarvitsemme siis oikeudenmukaisemman elintarvikemarkkinan, jossa alkutuottaja saa nykyistä suuremman osuuden. Mielestäni tulonjako ruokaketjun sisällä tulee saada oikeudenmukaisemmaksi, tuottajahintojen on katettava tuotantokustannukset ja on sanomattakin selvää, että tehdystä työstä on saatava myös elanto.
Hallitus onkin edistänyt oikeudenmukaisempaa tulonmuodostusta esittämällä tiukennuksia vuonna 2019 voimaan tulleeseen elintarvikemarkkinalakiin.
Mutta miksi tämä lakimuutos on nyt esillä kohtuullisen tuoreeseen lakiin? Olemme saaneet tuottajilta palautetta lain muutoksesta. On katsottu tarpeelliseksi selkeyttää ja tarkentaa lakia tietyiltä osin.
Lain tarkoituksena on turvata elintarvikeketjun heikoimmassa asemassa olevia toimijoita. Keskeiset ehdotukset koskevat sallitun maksuajan lyhentämistä, myymättä jääneiden tuotteiden palautuksia sekä elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtäviä.
Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on pyynnöstäni aloittanut selvityksen elintarvikesektorin kustannusindekseistä. Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto on aloittanut tutkimuksen, jossa selvitetään muun muassa kuluttajan maksaman hinnan jakautumista ketjun eri toimijoille.
Pitkäjänteistä näkymää maataloudelle luodaan myös EU:n maataloustukijärjestelmän kautta. Maatalous saa kaikkialla Euroopassa merkittävästi tukea, jota jaetaan yhteisten sääntöjen mukaisesti. EU-rahoitus nousi edelliseen kauteen verrattuna yli 360 miljoonalla eurolla.
Tulevaisuuden kestävä kasvu vaatii investointeja myös maataloudessa. Uudella CAP-rahoituskaudella varoja kohdennetaan muun muassa maatilojen kilpailukyvyn kehittämiseen, tuotannon nykyaikaistamiseen, ympäristön tilan ja kestävän tuotantotavan parantamiseen sekä uusiutuvaan energiaan.
Nykytilanteessa, missä sota riehuu meidän naapurissamme, onkin vaikeaa kuvitella kovempaa työtä turvallisuuden eteen, kuin se, mitä lukuisat tuottajat ja maaseutuyrittäjät tekevät. He pitävät huolta siitä, että jokaisella suomalaisella olisi kotimaisia elintarvikkeita saatavilla myös tulevaisuudessa.
Kiitos näinä haastavina aikoina kuuluukin kaikille teille puhtaan, kotimaisen ruoan tuottajat. Te takaatte suomalaisten ruokaturvan sekä vastaatte osaltanne suomalaisten kokonaisturvallisuudesta.
Antti Kurvinen
Maa- ja metsätalousministeri (kesk.) Kauhavalta