Verohallinnon ohjeet tarjoavat monipuolisesti tietoa verotuksesta. Verovelvolliset voivat löytää vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin ja esimerkiksi opiskelijat saavat tietoa eri aihepiireistä ja taustaa omille töilleen. Eri elämän- ja yritystoiminnan tilanteisiin sekä verolajeihin ja verotustoimintoihin liittyen Verohallinto julkaisee asiakas- ja syventäviä ohjeita. Syventävät vero-ohjeet on tarkoitettu erityisesti verotuksen ammattilaisille. Vaikka laki, lainsäätäjän tarkoitus ja oikeuskäytäntö ovat oikeuslähteinä vahvemmin velvoittavia, Verohallinnon ohjeet vaikuttavat lain tulkintaan ja verovelvollisten käyttäytymiseen.
Sekä henkilöt että yritykset odottavat löytävänsä vastauksen verokysymykseensä. Tämä edellyttää laajenevan ohjeistuksen rakenteelta sekä sivujen hakutoiminnoilta ja -logiikalta selkeyttä. Oikean ohjeen löydyttyä sen tulisi antaa selkeä ja sovellettava vastaus. Toisinaan Verohallinnon ohjeet nousevat myös julkiseen keskusteluun, kuten verovapaita lahjoja koskevan ohjeen ja toisen henkilön opintolainan maksamisen kohdalla kävi.
Verovelvollisen tulee voida luottaa siihen, että ohjetta noudatetaan hänen toimittuaan sen mukaisesti. Verotusmenettelylaki antaa luottamuksensuojaa verovelvolliselle. Jos esimerkiksi tuomioistuin päätyisi asiassa muutoin toisenlaiseen lopputulokseen, verovelvollinen voi vilpittömässä mielessä toimittuaan saada luottamuksensuojaa ja ohjeen mukaisen päätöksen asiassaan. Julkaistusta ratkaisukäytännöstä löytynee hyvin vähän ennakkopäätöksiä, joissa on sovellettu luottamuksensuojaa tästä syystä.
Lainsäädäntö ja verovelvollisten perustellut odotukset asettavat ohjeille korkeat vaatimukset. Lainsäädännön muutosten ja uuden oikeuskäytännön ohella uudet ilmiöt ja erityistilanteet aiheuttavat kasvavaa ohjaustarvetta. Verohallinto on esimerkiksi juuri julkaissut päivitetyn version henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotusta koskevasta ohjeesta. Ohjeen muutos liittyy tulkintaan ja verosuunnitteluun lääkärin saatua ennakkoratkaisuun lääkäriyhtiön henkilöstörahastoon tekemien sijoitusten osalta.
Henkilöverotuksessa useita verovelvolliselle ainutkertaisia kysymyksiä liittyy esimerkiksi varojen arvostamiseen ja sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjaverotukseen ja niitä on käsitelty Verohallinnon ohjeissa laajasti.
Yritysverotuksessa ovat korostuneet erityisesti lainsäädäntötoimet, joiden yksityiskohtaisempaa sisältöä edellytetään Verohallinnolta ohjeistukselta. Tästä esimerkkeinä ovat lait tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa sekä suurten konsernien vähimmäisverosta.
Vaikka parannettavaa erityisesti vastausten löydettävyydessä edelleen on, Verohallinnon voidaan katsoa selvinneen tehtävästään hyvin. Verohallinnon resurssien merkittävät leikkaukset johtavat kuitenkin asiakaspalvelun hallittuun heikentämiseen. Tällöin verovelvollisten tiedonsaanti ja oikein toimiminen tulee varmistaa verokertymien turvaamiseksi sekä tarpeettomien muutoksenhaku- ja oikaisutoimien välttämiseksi. Verohallinnon ohjeisiin kohdistuu siten vaatimuksia myös näistä lähtökohdista.
Puheenvuoro perustuu Verotus-lehdessä 5/2024 julkaistuun pääkirjoitukseen.
Juha Lindgren
Yritysverotuksen professori, Vaasan yliopisto