Kehittyneimmissä ja vauraimmissa teollisuusmaissa syntyy puolet vähemmän lapsia kuin vielä 1960-luvulla, kertoo tuore taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n raportti.
Torstaina julkaistun raportin mukaan vuonna 1960 lapsia syntyi OECD-maissa keskimäärin 3,3 naista kohden, kun vuonna 2022 lapsia syntyi 1,5 naista kohden.
Syntyvyys on nyt huomattavasti alle tason, jolla nykyinen väestömäärä pysyisi yllä ilman maahanmuuttoa. Nykyisen väestön säilyttämiseksi lapsia tulisi syntyä 2,1 naista kohden, järjestö sanoo.
Syntyvyyden lasku voi raportin mukaan johtaa väestöjen kutistumiseen jo ensi vuosikymmenellä. Silloin kuolleisuus ylittäisi syntyvyyden ensimmäistä kertaa puolen vuosisadan aikana.
Suomessa syntyvyys laski viime vuonna tilastohistorian matalimmalle tasolle. Suomessa kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,26 lasta naista kohti, mikä on vuodesta 1776 alkaneen tilastoinnin matalin luku.
Samaan aikaan 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien ihmisten määrän sataa työikäistä ihmistä kohden ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä kaikkialla OECD-alueella.
Parempaa perhepolitiikkaa
OECD:n mukaan kehitys uhkaa tulevien sukupolvien hyvinvointia. Väestön ikäjakauman epätasapaino aiheuttaa lukuisia haasteita, kun kutistunut työvoima ei pystyisi enää maksamaan väestön vanhenemisesta aiheutuvia kustannuksia, eläkkeitä ja terveyspalveluja.
Siksi maiden olisikin raportin mukaan harkittava "ennakoivampaa" suhtautumista maahanmuuttoon sekä edistettävä tulijoiden kotouttamista ja työllistämistä.
Järjestö suosittelee syntyvyyden kohentamiseksi myös nykyistä parempaa perhepolitiikkaa. Sillä autettaisiin työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, kun yhä suurempi osa naisista on mukana työelämässä kaikissa OECD-maissa.
– Jos naiset voivat yhdistää työ- ja perhe-elämän ja osallistua tasavertaisesti työelämään, johtaa se parempiin taloudellisiin tuloksiin ja korkeampiin syntyvyyslukuihin, raportissa todetaan.
Matalin syntyvyys Etelä-Koreassa
Raportti sisältää tietoja 38 OECD:n jäsenmaasta sekä mahdollisesti liittymässä olevista maista ja tärkeimmistä kumppanimaista.
OECD-maista matalin syntyvyys on Etelä-Koreassa, jossa viime vuonna arvioitiin syntyneen vain 0,7 lasta naista kohden. Italiassa ja Espanjassakin lapsia syntyi hieman alle OECD:n keskiarvon.
Rikkaimmissa maissa lapsettomuus on lisääntynyt, ja ihmiset myös alkavat perustaa perheitä aiempaa paljon myöhemmin. Vuodesta 2000 keskimääräinen synnyttämisikä nousi raportin mukaan yli 28:sta lähemmäs 31:tä ikävuotta vuonna 2022.
Taloudellinen epävarmuus vaikuttaa
Syyt syntyvyyden laskuun ovat moninaisia. Raportin mukaan siihen vaikuttavat muun muassa asuntojen kalleus, taloudellinen epävarmuus sekä yksilöllisyyden lisääntyminen ja sallivammat asenteet lapsettomuutta kohtaan yhteiskunnassa.
– Vaikka OECD-maat käyttävät erilaisia poliittisia keinoja perheiden tukemiseen, lasten saamisen taloudelliset kustannukset ja pitkäaikainen taloudellinen epävarmuus vaikuttavat edelleen merkittävästi ihmisten päätökseen tulla vanhemmiksi, sanoo OECD:n työ- ja sosiaaliasioiden johtaja Stefano Scarpetta tiedotteessa.
Perheille tulisi Scarpettan mukaan tarjota "kokonaisvaltaista ja luotettavaa" tukea. Näihin lukeutuisivat kohtuuhintainen asunto, työ- ja perhe-elämän yhteensovittava politiikka sekä johdonmukaisuus muissa poliittisissa toimissa, joilla edistetään kunnollisten työpaikkojen saatavuutta ja naisten urakehitystä.
