Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on korkeasti koulutettujen etujärjestön Akavan suurin ammattiliitto. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) painotti maanantaina, että yhteiskuntasopimusta ei synny, elleivät kaikki keskusjärjestöt lähde hankkeeseen mukaan.
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen syyttää Sipilää ja koko hallitusta sumuttamisesta.
– Nyt ollaan tekemässä puhdasveristä tupoa, eli yritetään keksiä uutta nimeä työmarkkinasopimukselle. Epäilen, että mukana on tarkoitushakuisuutta, kun yritetään puhua yhteiskuntasopimuksesta, Luukkainen sanoo OAJ:n lukukauden avausinfossa.
– Jotakin Suomessa on tehtävä, mutta nyt vaaditaan muita toimia kuin pelkkiä työmarkkinaratkaisuja.
Yli 120 000 jäsenen OAJ vaatii mittavaa kuntarakenneuudistusta osaksi yhteiskuntasopimusta.
– Oletteko huomanneet hallitusohjelmassa kirjauksia kuntarakenneuudistuksesta? Ei mitään. Kuntien tehtävien määrä on liian suuri rahoitukseen nähden. Suomen kuntarakenne on menneen ajan rakenne, eikä se vastaa tämän päivän haasteisiin, Luukkainen näpäyttää.
Lännen Median kysymykseen siitä, onko poliittista realismia vaatia kuntarakenneuudistusta, kun keskusta on pääministeripuolueena, Luukkainen vastaa paljon puhuvalla vastakysymyksellä.
– Onko realismia vaatia yhteiskuntasopimusta? Kuntarakenne on haudattu jonnekin. Me nostamme sen nyt esille.
– Kunnalliseen päätöksentekomäärään, hallintoon ja luottamusmiesten asemiin ei aiota koskea, vaikka niihin palaa rahaa. Niiden pitää olla osana yhteiskuntasopimusta, jotta voidaan puhua yhteiskuntasopimuksesta. Miksi yhteiskunnan uutta nousua haetaan vain joillakin toimilla, Luukkainen ihmettelee.
OAJ:n puheenjohtaja näkee nyt uhkakuvan, että uusi hallitus sortuu samaan kuin kaksi edeltäjäänsä vaalikaudella 2011–2015.
– En piikittele sen kummemmin, mutta muistelen edellistä hallituskautta ja sivumääräisesti mittavia tavoitteita. Työmarkkinakenttä hoiti oman rootelinsa ja sai aikaan isoja päätöksiä, toisin kuin hallitukset. Ei kai uusi hallituskausi käänny samaan asentoon? hän viittaa esimerkiksi haluttomuuteen koskea kuntarakenteeseen.
Luukkaisen mielestä meneillään olevat neuvottelut ovat lähellä perinteisiä palkkaneuvotteluita, vaikka osapuolet ovat sanoneet, että nyt ei sovita palkoista.
– Sitä ei haluta havaita ääneen, että tammikuussa 2017 päättyy kunta-alan sopimus, joka koskee 430 000:tta palkansaajaa. Kuinka ollakaan yhteiskuntasopimuksen toteutumiselle on asetettu sama päivämäärä, 31.1.2017. Ajatteleeko joku, että nämä olisivat erilliset prosessit? Tv-kameroiden edessä jokainen voi sanoa mitä tahansa, mutta aikataulu on sama, tahot ovat samat ja myös neuvotteluita käyvät henkilöt, Luukkainen huomauttaa.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies paalutti maanantaina, että työnantajat haluavat käydä seuraavaksi liittokohtaisen palkkakierroksen.
– Onko liittokierros vai ei? Se nähdään vasta syksyllä 2016, kirjataan sinne nyt mitä tahansa, Luukkainen arvioi neuvotteluita sopimuksesta, jota hallitus kutsuu yhteiskuntasopimukseksi.
Luukkainen arvioi, että julkisen sektorin työaikoihin kajoaminen johtaisi dominoefektiin, jossa palkansaajapuoli vaatisi muutoksen tasapainottamista. Todennäköisesti palkansaajat vaatisivat lisää rahaa.
– Tilastokeskuksen luvut osoittavat, että julkisen sektorin palkat ovat selkeästi matalammat kuin yksityisen sektorin. Historian saatossa tätä on kompensoitu eläke-, loma- ja työaikaratkaisuilla, hän painottaa.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoi maanantaina, että Akava vaatii hallitusta palauttamaan osana sopimusta koulutuksesta leikattuja määrärahoja.
– Hallitus voi halutessaan investoida satoja miljoonia euroja koulutukseen, Luukkainen esittää ja yhtyy Fjäderin vaatimukseen.
Siten hallitus Luukkaisen mielestä peruisi leikkauksia, vaikka ne paperilla jäisivät voimaan. Viime vaalikaudella koulutuksesta leikattiin OAJ:n mukaan 1,44 miljardia euroa. Alkaneen hallituskauden koulutusleikkauksiksi järjestö laskee 856 miljoonaa euroa. Yhteensä koulutussäästöt kohoavat 2,3 miljardiin euroon.
– Koulutuksen pitäisi olla kansakunnan kärkihanke, Luukkainen sanoo.
LAURI NURMI / LÄNNEN MEDIA