Pääkirjoitus

Nyt tar­vi­taan isä–­poi­ka-kes­kus­te­lu­ja!

Riikka Ilmonen
Riikka Ilmonen
Kuva: Jarno Pellinen

Sosiaalisessa mediassa pöyristyn kerta toisensa jälkeen siitä, minkälaisia kommentteja miehet laukovat naisista vielä vuonna 2025.

Takapuolelle läpsyttelyt, tytöttelyt ja esineellistävät kommentit ovat tarttuneet digitalisaation myötä someen. Osa tekee sitä ihan omalla nimellään ja kasvoillaan, osa huutelee anonyyminä, mitä sylki suuhun tuo. Yksityisviestit ovat oma lukunsa.

Naisena tietysti ajattelen sen olevan väärin, muttei valitettavasti uutta. Tuulimyllyjä vastaan taistelu on uuvuttavaa.

Naiset ovat ponnistelleet ties kuinka pitkään sen hyväksi, että heidän ei tarvitsisi olla jatkuvasti varuillaan, todistella asemaansa ja kuunnella ruokottomia kommentteja.

Erityisen huolissani olen nuorten miesten ja poikien asiattomista häirintäkommenteista. Ne heijastelevat hälyttävää ajatusmallia.

Luulen, että polarisaatio näkyy tässäkin yhteiskunnan kolkassa. Ääripäät ovat yhä kauempana toisistaan.

Nuoren vihamieliset kommentit ja asenteet kumpuavat ympäristöstä, jota nuori alkaa mallintaa.

Eihän kukaan lapsi synny tähän maailmaan valmiilla maailmankatsomuksella.

Lapsella ja nuorella ei välttämättä ole vielä itsellään omaa, selvää etiikkakäsitystä.

Nykyisin moni nuori mies kohtaa sosiaalisessa mediassa vaikuttajien sisältöjä, joissa esiintyy naisvihamielisiä arvoja, elämäntapoja ja uskomuksia.

Lisäksi monien poikien suosimassa pelikulttuurissa naisten esineellistäminen, halveksunta ja häirintä ovat yleisiä.

Vaarana on, että somen ja pelimaailman puheet ja toimintamallit heijastuvat myöhemmin kasvokkaisiin kohtaamisiin.

Mannerheimin lastensuojeluliiton nettikiusaamiskysely ja auttavien palvelujen kanava kertovat tästä karua kieltä. Seksuaalinen häirintä ja sen kokemukset ovat puheenaiheita viikoittain.

Samaa viestii uusi kouluterveyskysely. Sen mukaan kolmasosa tytöistä kohtaa edelleen seksuaalista häirintää, vaikka määrät ovatkin onneksi laskussa. Silti yksikin häirintätapaus on liikaa.

Ei riitä, että naiset pitävät meteliä asiasta. Tarvitaan miehiä, jotka avaavat suunsa ja uskaltavat puuttua. Peesaus on hiljaista hyväksymistä.

Erityisen tärkeä rooli on isillä. Minkälaista esimerkkiä he näyttävät pojilleen?

Maailma on täynnä toksisia miehen malleja, joten isien on näytettävä ja opetettava pojilleen, millainen käytös on hyväksyttävää.

MLL:n tuore ”Haaste isille” -kampanja kysyy: Tiedänkö, millaisia arvoja ja ajatuksia lapseni kohtaa verkossa? Tunnistanko häirintää? Mitä poikani siitä ajattelee?

Kampanjan tavoitteena on, että mahdollisimman moni isä juttelisi aiheesta poikansa kanssa isänpäivään (9.11.) mennessä.

Vaikka kampanja puhutteleekin isiä, on selvää, että äitien on vähintään yhtä tärkeää pysyä kärryillä nuortensa arvomaailmasta.

Perheiden keskusteluissa myös tyttöjen on hyvä nähdä, että asiasta puhutaan, eikä sitä paineta villaisella. MLL:n auttavien palvelujen päällikön, psykoterapeutti Tatjana Pajamäen mukaan häirinnälle altistuminen vaikuttaa merkittävästi tyttöjen hyvinvointiin, turvallisuuden tunteeseen ja käsityksiin oikeudenmukaisesta maailmasta.

Kasvot MLL:n haastekampanjalle antaa suurperheen isä, näyttelijä-muusikko Konsta Hietanen. Kampanjalle on myös avattu oma nettisivusto: haasteisille.fi.

Sivuilla on muun muassa Hietasen vinkkejä siihen, miten keskustelun kotona voi aloittaa.

Olisiko tänä vuonna paras isänpäivälahja rakentava isä–poika-keskustelu? Sen päälle kelpaa juoda kakkukahvit.