Superhurriksikin kutsuttu maalahtelainen voimamies Fredrik Smulter moittii Ruotsalaisen kansanpuolueen linjaa elitistiseksi ja kielieroja vahvistavaksi.
Hän kertoo olevansa huolissaan ruotsin kielen tulevaisuudesta Suomessa, ja yhtenä syynä kieliryhmän aseman heikentymiseen hän pitää juuri RKP:ta.
– Suomenruotsalaiset ovat ottaneet etäisyyttä suomenkielisiin kymmenen viime vuoden aikana. Astrid Thors, Eva Biaudet, Anna-Maja Henriksson ja Carl Haglund edustavat linjaa, johon monen on vaikea samastua ja siksi olemme oppositiossa.
Tiistaina varmistui, että sote-uudistuksen jälkeen Vaasan keskussairaalassa ei enää ole laajaa ympärivuorokautista päivystystä. Tämä huolettaa erityisesti ruotsia äidinkielenään puhuvia, jotka tähän saakka ovat saaneet hyvin palvelua omalla äidinkielellään Vaasassa.
Uudistuksen jälkeen laajan päivystyksen palveluiden perässä on mentävä Seinäjoelle. Lakiuudistusta valmistelevat valiokunnat ovat luvanneet, että kieliryhmän perusoikeudet taataan, mutta ruotsinkieliset ovat silti asiasta huolissaan.
Smulter uskoo, että oikeanlaisella politiikalla suomenruotsalaisilla olisi ollut edustus hallituksessa, ja tilanne voisi nyt olla toinen.
– Siksi sotessa kävi niin kuin kävi, ja siksi tämä on oikea farssi.
Penkkipunnerruksen nelinkertainen maailmanmestari on kova sanomaan, mutta hänen mielestään asioista pitää uskaltaa puhua.
Itsekin Maalahden kunnanvaltuustossa RKP:n riveissä istunut Smulter haluaa tuoda esille, että suomenruotsalaiset voivat olla ylpeitä kielestään, mutta samalla isänmaallisia. Hänestä on outoa kuvitella, että kielen yhdistämään kansanosaan ei mahtuisi hyvinkin erilaisia ihmisiä.
Maaseudulla, jossa Smulter itse asuu, on hänen mukaansa samanlaisia juntteja kuin hän itse. Entisessä sikalassa harjoittelevan järkäleen lähipiirissä nauretaan stereotyyppisille käsityksille suomenruotsalaisista.
– Eivät kaikki suomenruotsalaiset esimerkiksi ole rikkaita ja omista purjevenettä. Itse tunnen yhden ihmisen, jolla on purjehdusvene. Tällaiset ennakkokäsitykset vievät suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä entistä kauemmas toisistaan, vaikka olemme lopulta kaikki hyvin samanlaisia.
Fredrik Smulterin harjoittelua ja kilpailemista seurattiin läheltä keväällä ilmestyneessä dokumentissa Superhurri. Jo siinä mies kertoi haluavansa tuoda ihmisten tietoisuuteen, että suomenruotsalaisia on joka lähtöön.
– Poliittiset mielipiteet vaihtelevat laidasta laitaan oikeistopopulisteista vasemmistolaisiin ja niihin, jotka äänestäisivät Keskustaa, jos olisivat suomenkielisiä.
Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden lopussa hieman yli 290 000 ruotsia äidinkielenään puhuvaa. Vaasan sairaanhoitopiiri on ainoa, jonka alueen asukkaista yli puolet on ruotsinkielisiä. Siksi esimerkiksi keskussairaalan kylteissä on ylinnä ruotsinkielinen teksti ja sen alla suomenkielinen.
Fredrik Smulter uskoo, että olemalla aidosti oma itsensä ei kohtaa turhaa kielivihaa. Hänen tapansa on puhua asioista suoraan, ja siksi hän käyttää myös provosoivia sanoja kuten hurri ja juntti.
– Tällä tavalla riisun sanalta sen vaarallisuuden. Ensin se oli tietoinen valinta, nyt se tulee jo itsestään.
NADIA PAAVOLA/LÄNNEN MEDIA