Etelä-Pohjanmaa saa tänä syksynä röyhistellä kahden uutuuselintarvikkeen kotimaakuntana, sillä täällä tehdään sekä Verso Foodin härkäpapuvalmiste Härkis että Valion kuumennusta kestävä, raejuuston tapainen Mifu.
Se, että molemmista kohistaan juuri nyt, johtuu kaupasta, joka uusii valikoimansa kolme kertaa vuodessa muun muassa juuri syyskuun alussa.
Uutuuksien tulevaisuus näyttää erittäin lupaavalta. Kuluttajien mielenkiinto jauhelihaa korvaaviin tuotteisiin on herätetty ja ostoaikeissa ovat niin viherpipertäjät kuin raavaat miehet.
Uutuuksista on kirjoitettu lehdissä paljon ja sosiaalisessa mediassa liikkuva kommentointi on ollut valtavaa.
Koko S-ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu pitää härkäpapuvalmistetta suorastaan loppuvuoden tärkeimpänä lanseerauksena.
Syksyn uutuuksien valttina on, että pohjalaistehtaat uskovat pystyvänsä valmistamaan niitä riittävästi. Nyhtökauran kohdalla hyllyt ammottavat edelleen suurimman osan viikosta tyhjillään, sillä tuotteet menevät kaupaksi viidessä minuutissa eikä valmistus pysy perässä. Mielenkiinto on silti säilynyt.
Uutuustuotteiden kohtalonhetki koittaa tuota pikaa. Jos ruoka ei maistukaan hyvältä, ei sitä toiste osteta. Sen jälkeen kohtalona on nopea poistuminen kaupan valikoimasta.
Elintarvikeuutuuksien kehittäminen on vuosien urakka. Nyt kauppaan tulevaa härkäpapuvalmistetta alettiin kehittää kolme vuotta sitten.
Härkäpavun äiti on Altian entisenä pääjohtajana tunnettu Leena Saarinen. Hän innostui härkäpavuista ja perusti Verso Food -startupin vuonna 2010.
Ensimmäiset härkäpapuvalmisteet tulivat kauppoihin jo pari vuotta sitten. Näidenkin tuotteiden valmistuksessa eteläpohjalaisilla on sormensa pelissä, sillä Verso Foodin tuotekehityksestä vastaa seinäjokelainen Foodwest.
Papua kasvaa pohjalaispelloissa ja sitä jalostavat jalasjärveläinen Taivalkosken Mylly sekä kauhavalainen elintarvikkeiden sopimusvalmistaja Domretor.
Tuotekehitys ei ole tähän loppunut. Uusien papuprojektien kimpussa aherretaan sekä Seinäjoella että Kauhavalla.
Foodwest ei asiakkaittensa tuotekehityshankkeista laulele, mutta esimerkiksi Maitokolmio on antanut luvan kertoa rahkaa liittyvistä uutuuksista. Seinäjoella on myös kehitetty superfood eväspatukoita.
Etelä-Pohjanmaalla on ideoitu elintarvikeuutuuksia ennenkin. Kauhajoella valmistettavat pellavarouheet pääsivät heti kaupan hyllyille ja ovat siellä pysyneet.
Naapurissa jalostetaan puolestaan marjoista uutteita elintarvikealan sekä kosmetiikka- ja lääketeollisuuden käyttöön.
Aina ei käy hyvin. Kauhajoella kehiteltiin pellavasta elintarviketeollisuudelle gelatiinin tapaan käytettävää lisäainetta. Projekti kaatui lopulta rahoituksen puutteeseen.
Uusille tuotekehityshankkeille kannattaa nyt toivoa menestystä. Yhteen hiileen kannattaa puhaltaa ja rahoitustakin pitää ruokamaakunnasta löytyä.
Ja miten käy perinteisen lihantuotannon? Pitääkö jauhelihan nyt vapista? No ei todellakaan.
Lihankulutus kasvaa Suomessa edelleen. Syömme lihaa melkein 77 kiloa henkeä kohti.
Ruotsalaisista ollaan jäljessä melkein kahdeksan kiloa, EU:n keskikulutuksesta kymmenen kiloa ja lihansyöjien Euroopan mestareista espanjalaisista peräti peräti 33 kiloa.
BERIT PERÄLÄ