Vuoden urheilijan valinta tulee olemaan todella vaikea tänä vuonna. Jos se oli sitä jo viime vuonna, pakka on vieläkin enemmän nyt levällään, ainakin tällä hetkellä.
Viime vuonna keihäänheittäjä Tero Pitkämäen valinta Vuoden urheilijaksi aiheutti melkoista parranpärinää. Nytkään jälkipuheilta ei vältytä, olipa paras sitten kuka tahansa.
Ennen Rion kesäolympialaisia olin vielä vankasti sitä mieltä, että kirkkaimman värisen mitalin kisoista tuova on Vuoden urheilija. No sieltä tuli sitten vain yksi pronssi, jonka toi nokialainen nyrkkeilijä Mira Potkonen alle 60 kilon sarjassa.
Vuoden urheilijan pitäisi siis olla naisnyrkkeilijä, vai onko sittenkään? Ovatko tittelistä äänestävät maan urheilutoimittajat samaa mieltä? Tuskin ovat. Väheksymättä millään tavoin Potkosen jaettua olympiapronssia ja kevään MM-pronssia voidaan valinta kyseenalaistaa, jos ajatellaan naisnyrkkeilyn levinneisyyttä ja kilpailullisuutta maailmalla.
Myös yhteiskunta on muuttunut ympärillämme niin, ettei olympialaisissa menestyminen ole enää välttämättä tärkein kriteeri Vuoden urheilijan valinnassa.
Entä riittävätkö kuntonyrkkeilystä kilpanyrkkeilijäksi seitsemän vuotta sitten vaihtaneen Potkosen kaksi voittoa olympiareenalla tittelin saavuttamiseen? No voittihan hän lajin irlantilaisen olympiavoittajan ja viisinkertaisen maailmanmestarin ja onhan Potkosella vielä marraskuussa mahdollisuus näyttää EM-kisoissa kyntensä. Voittamalla Euroopan mestaruuden hänen osakkeensa nousisivat tuntuvasti valinnassa.
Mikäli Potkosesta tulisi Vuoden urheilija, olisi hän ensimmäinen tittelin saanut nyrkkeilijä.
Vahvimmat Potkosen haastajat löytyvät nyt joukkueurheilijoista, kun Kaisa Mäkäräisen MM-pronssi, Petra Ollin Euroopan mestaruus eikä Antti Ruuskasen EM-pronssi eivät riitä nyt titteliin.
Jääkiekkoilijaa ei ole vielä koskaan valittu Vuoden urheilijaksi, joten valinta voisi olla nyt paikallaan. Stanley cupin voittaja Pittsburghin Olli Määttä olisi yksi hyvä ehdokas. Valinta voisi kohdistua myös nuorten maailmanmestariin, aikuisten MM-hopeamitalistiin ja MM-turnauksen parhaaseen pelaajaan Tapparan Suomen mestariin Patrik Laineeseen.
Muita vahvoja palloiluehdokkaita Vuoden urheilijaksi voisi olla vaikkapa useita nelinpeliturnauksia voittanut tennispelaaja Henri Kontinen tai yksi Euroopan parhaista koripalloilijoista Petteri Koponen. Vai pitäisikö meidän valita ykköseksi nyt ensimmäistä kertaa pesäpalloilijan, Toni Kohosen.
Vuoden urheilijaksi on valittu vain kaksi palloilulajien edustajaa: jalkapalloilijat Jari Litmanen 1995 sekä Sami Hyypiä 2001.
Vuoden urheilija voisi löytyä nyt ensimmäistä kertaa myös paralympialaisista. Suomihan on menestynyt siellä vallan hyvin kautta aikojen. Mikäli esimerkiksi ratakelauksen nelinkertainen paralympiavoittaja Leo-Pekka Tähti voittaisi jälleen kultaa, hänet voisi hyvin nostaa tittelin saajaksi.
Vuodesta 1947 asti valittu Vuoden urheilija 2016 selviää vasta tammikuussa Urheilugaalassa. Sen valitsevat jälleen kerran maan urheilutoimittajat. Viime vuonna valintaan osallistui vain vajaa 40 prosenttia äänioikeutetuista eli hieman yli 500 urheilutoimittajaa, joiden joukossa oli naisäänestäjiä vain muutama prosentti.
HANNU LUSA