Lokakuun lopussa päättyneellä karhunmetsästyskaudella kaadettiin 152 karhua, kertoo Suomen riistakeskus.
Poronhoitoalueella metsästettiin alueellisen kiintiön nojalla 50 karhua. Valtaosa eli 102 karhua kaadettiin kannanhoidollisilla poikkeusluvilla poronhoitoalueen ulkopuolella. Riistakeskuksen mukaan luvat kohdennettiin vahvimman karhukannan alueille, jotka ovat pääsääntöisesti itäisessä Suomessa. Eniten lupia myönnettiin Pohjois-Karjalaan.
Maa- ja metsätalousministeriön asettama enimmäiskiintiö kaudelle oli 180 eläintä.
Suomen riistakeskuksen mukaan kausi oli todennäköisesti nykymuotoisen kannanhoidollisen karhunmetsästyksen viimeinen. Se viittaa maa- ja metsätalousministeriön lokakuiseen kirjoitukseen, jossa ministeriön erätalousyksikkö arvioi karhunmetsästyksen tilannetta.
– Karhunmetsästys loppuu tähän kauteen. Jatkossa käytössä ovat ainoastaan vahinko- ja turvallisuusperusteiset poikkeusluvat ja karkotusluvat, ministeriö kirjoitti viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter).
Suomen riistakeskuksen mukaan tämä tarkoittaa suomalaisen karhunmetsästysperinteen häviämistä sekä siihen liittyvän koiraharrastuksen vaikeutumista.
"Ongelmat voivat olla vakavia"
Maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön arvion mukaan karhukanta runsastuu metsästyksen päättyessä, mikä lisää ihmisen ja karhun kohtaamisen ja edelleen mahdollisten ongelmatilanteiden todennäköisyyttä.
– Vaikka kannan kasvun vaikutukset eivät välittömästi ole merkittäviä, on hyvä muistaa, että voimakkaasti runsastuneen karhukannan aiheuttamat ongelmat voivat olla vakavia, ministeriö kirjoitti X:ssä.
Ministeriö huomautti, että lisääntyneet kohtaamiset lisäävät poliisin apuna olevan suurriistavirka-avun tarvetta. Lisäksi metsästyksen päättyminen voi ministeriön mukaan johtaa pyynnin yhteydessä tehtävän havaintoaineiston pienenemiseen, jolloin kanta-arvion tarkkuus voi heikentyä.
Suomen riistakeskus vetoaa tiedotteessaan metsästäjiin, jotta nämä jatkaisivat sitoutumista suurpetohavainnointijärjestelmään ja suurriistavirka-aputoimintaan.
KHO:n päätökset vaikuttimena
Taustalla ovat korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) lokakuun lopussa antamat päätökset valituslupahakemuksiin, jotka koskivat syksyksi 2022 myönnettyjä poikkeuslupia karhunmetsästykseen.
KHO katsoi, että Suomen riistakeskus oli myöntänyt viime syksylle lainvastaisia poikkeuslupia karhujen metsästämiseen. Sen mukaan metsästyslaissa ja EU:n luontodirektiivissä säädetyt perusteet poikkeuslupien myöntämiseen eivät olleet täyttyneet.
Luontodirektiivin mukaan karhu kuuluu lajeihin, joiden tahallinen pyydystäminen ja tappaminen luonnossa on jäsenmaissa kiellettävä. Direktiivistä ei voi poiketa vain sillä perusteella, että lajin kanta on elinvoimainen.
Nyt kyseessä olleet poikkeusluvat oli myönnetty kannanhoidollisella perusteella. KHO:n mukaan perusteissa mainitut karhunmetsästyskulttuurin ylläpitäminen ja adaptiivinen karhukannan hallinta eivät sellaisenaan ole hyväksyttäviä perusteita suojelusta poikkeamiseen.
Kaikkiaan karhun metsästykseen oli myönnetty 197 poikkeuslupaa, joista 111 oli lainvastaisia.
Suomen riistakeskuksen mukaan karhun kannanhoidollisista poikkeusluvista ei valitettu tänä vuonna.
Poikkeamisperuste?
KHO kuitenkin totesi olevan selvää, että liian tiheä karhukanta aiheuttaa ongelmia, joiden ratkaiseminen on mahdollista vain tavoilla, jotka aiheuttavat haittaa karhukannalle.
– Tähän nähden ei ole poissuljettua, että karhukannan tihentymisestä johtuvien sosiaalisten ongelmien lieventämistä hallitusti karhujen määrää vähentämällä voitaisiin pitää hyväksyttävänä poikkeamisperusteena, KHO katsoo.
Tämä kuitenkin vaatii KHO:n mukaan esimerkiksi karhukannan liiallisesta kasvusta aiheutuvan alueellisen ongelman tai tilanteen, johon on puututtava. Poikkeusluvan perusteena tulee olla KHO:n mukaan riittävä selvitys mainituista vaikutuksista nimenomaan poikkeushakemusta koskevalla alueella.