Jos Venäjän ensi vuoden budjettisuunnitelmat toteutuvat, maa voisi talouden puolesta jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa nykymenolla parin vuoden ajan. Asiaa arvioi vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksesta Bofitista.
Toisaalta jos esimerkiksi inflaatio ryöpsähtää, valtion kustannukset nousevat joka saralla.
Alustavassa ensi vuoden budjetissa Venäjän sotamenot aiotaan nostaa ennätystasolle. Parviainen kertoo, että budjetissa 40 prosenttia menoista on varattu puolustukseen ja kansalliseen turvallisuuteen liittyviin menoihin.
– Pelkät sotamenot olisivat 32 prosenttia (Venäjän) federaation budjetista, Parviainen kertoo STT:lle.
Budjettiesitys esiteltiin tällä viikolla Venäjän duumalle eli parlamentin alahuoneelle.
Venäjä on kertonut kasvattavansa armeijansa kokoa.
– Sitten Venäjällä olisi ainakin joidenkin arvioiden mukaan maailman toiseksi suurin armeija Kiinan jälkeen.
Odotettua vahvempi kasvu
Tälle vuodelle Bofit ennustaa Venäjälle 3,5 prosentin talouskasvua. Ennustetta on nostettu keväästä 1,5 prosenttiyksiköllä.
– Ihan sen takia, että alkuvuosi oli paljon vahvempi kuin mitä me odotimme, varsinkin vuoden ensimmäinen kvartaali.
Yksityinen kulutus on kasvanut Venäjällä vahvasti palkkojen nousun myötä. Palkkoja on nostettu viime vuoden tavoin rutkasti.
Vuoden alkupuoliskolla reaalipalkat nousivat yhdeksän prosenttia, eli palkkojen ostovoima nousi tämän verran.
– Se tarkoittaa sitä, että kuluttajilla on edelleen hyvät mahdollisuudet ostella tavaroita ja kuluttaa palveluita.
Tulojen kasvu vaikuttaa niin rikkaisiin kuin köyhiin, mutta köyhille sillä on suurempi vaikutus.
Parviainen arvioi, että keskiluokan elämänlaatu on voinut jollain tavalla heikentyä, koska saatavilla olevien tuotteiden kirjo ja matkustusmahdollisuudet ovat kaventuneet.
Palkankorotusten taustalla on kuitenkin työvoimapula, joka tekee taloudelle hallaa.
Vauhti hidastuu
Talouskasvuun on vaikuttanut myös reipas lainanotto. Erityisesti yritykset ovat ottaneet paljon lainoja, vaikka korot ovat todella korkealla.
– Lainananto on kasvanut 20 prosenttia keskimäärin joka kuukausi, että se vauhti on ollut aika kovaa.
Erityisesti yrityssektorilla taustalla on ilmeisesti valtion tukiohjelmia, joita ei ole välttämättä sidottu vaihtuviin korkoihin.
Kolmas taloutta vauhdittava tekijä on ollut valtion menojen kasvu. Sotataloudessa on pumpattu rahaa talouteen, mutta esimerkiksi sotatarvikkeiden tuotanto ei kanna tulevaisuuteen.
– Valtavat investoinnit ovat aika paljon menneet sellaisiin koneisiin ja laitteisiin, jotka ovat tuhoutuneet lyhyellä aikavälillä.
Bofitilla ei ole käytössään lukuja sotateollisuuden tuotantomääristä ja tuotannon tuhoutumisesta.
Tämän vuoden loppua kohden Venäjän talouskasvu hidastuu ennen kaikkea työvoimapulan ja tuotannon pullonkaulojen vuoksi. Jälkimmäinen johtuu esimerkiksi koneiden ja laitteiden rajallisesta saannista.
– Pakotteet ovat kiristyneet viime vuoden lopulta sen verran, että venäläisillä on yhä vaikeampi saada koneita, laitteita ja varaosia ulkomailta, Turkista ja Kiinasta.
Bofit ennustaa, että vuosina 2025–2026 Venäjän talouskasvu hidastuu noin yhteen prosenttiin eli lähelle Venäjän talouden pitkän aikavälin potentiaalista kasvua.
Ennusteeseen liittyvä epävarmuus on suurta. Venäjän taloudesta puuttuu tilastotietoa, ja toisaalta talouskehitys voi muuttua merkittävästi hyökkäyssodan tapahtumien myötä.
Rahahanoja ei saada kiinni
Tänä vuonna Venäjän öljy- ja kaasutuloissa on ollut kasvua. Parviaisen mukaan Venäjän rahahanoja ei voida täysin sulkea niin kauan, kuin maailmassa eletään fossiilitaloudessa.
– Se on valitettava totuus, että vaikka EU:ssa 90-prosenttisesti ei enää osteta venäläistä öljyä, niin joku muu ostaa, ja niin kauan kun kysyntää on yleisesti, niin hintakin pysyy aika korkeana.
Laajamittaisen hyökkäyssodan aloittamisen jälkeen Venäjä on joutunut myymään öljyä alennetulla hinnalla, mutta ajan myötä hintaero on kaventunut.
– Silloin 2022 Venäjä joutui antamaan aika merkittäviäkin alennuksia öljystään, ja vielä 2023, kun tuli uusia öljypakotteita.
Tärkeimmät vientimaat ovat Kiina ja Intia.
Ensi vuonna Venäjä odottaa saavansa vientiöljystä 70 dollaria tynnyriltä, mitä Parviainen pitää hieman optimistisena arviona.
Tilanteeseen vaikuttaa öljyn hinta maailmanmarkkinoilla. Alkuvuonna hinta nousi, mutta viime kuukausina se on laskenut.
Venäjä on ollut mukana öljynviejämaiden järjestön Opecin ja sen liittolaisten tuotannonrajoitussopimuksissa, joilla öljyn hintaa pyritään pitämään korkealla.
– Venäjä ei julkaise enää omia öljyntuotannon lukujaan, mutta jotain mediavuotoja on ollut, että Venäjä ei ole täysin noudattanut Opecin tuotannonrajoituksia.
On myös mahdollista, että öljyn mahtimaa Saudi-Arabia irtautuu sopimuksesta, mikä laskisi markkinahintoja.
Venäjän ensi vuoden budjettiin ollaan hakemassa korvaavia tuloja. Suunnitteilla on veronkorotuksia ja korotuksia kunnallispalvelujen maksuihin.