Nur­mos­sa van­hem­mat ka­pi­noi­vat Sei­nä­joen kau­pun­gin käy­tän­töä vastaan – "Y­ri­täm­me kaik­kem­me es­tääk­sem­me tämän"

Seinäjoki
Petra Yli-Soini on adressin tekijä. Hän korostaa, että adressin tarkoituksena on ajaa sekä lasten että opettajien etua.
Petra Yli-Soini on adressin tekijä. Hän korostaa, että adressin tarkoituksena on ajaa sekä lasten että opettajien etua.
Kuva: Jaakko Elenius

Nurmossa vanhemmat keräävät nimiä adressiin alakoulun kakkosluokkalaisten luokkien yhdistämistä vastaan.

Adressin tekijä on Petra Yli-Soini, joka on Valkiavuoren koulussa toista luokkaa käyvän lapsen äiti.

– Tällä hetkellä kakkosluokkia on kolme, mutta syksystä 2023 alkaen ne yhdistetään kahdeksi luokaksi. Lasten oppiminen heikentyy, kun luokkakoot kasvavat. Me vanhemmat päätimme, että yritämme kaikkemme estääksemme tämän.

Yli-Soini painottaa sitä, että kolmannelle luokalle siirtyminen on iso muutos lapsen elämässä.

Yhdistämisen jälkeen molemmissa luokissa olisi noin 30 oppilasta. Vanhemmat kokevat, että määrä on liian suuri kolmosluokkalaisille.

– Silloin lukuaineita opiskellaan tavoitteellisemmin. Kolmannen luokan aikana myös opetellaan lukuaineiden ja kielten opiskelutekniikka.

"Myös opettajat vastustavat luokkakokojen suurentamista"

Adressin tarkoituksena on Yli-Soinin mukaan ajaa sekä lasten että opettajien etua.

– Myös opettajat vastustavat luokkakokojen suurentamista. Heidän työmääränsä ja riski uupumiselle kasvaa. Luonnollisesti suurissa ryhmissä rauhattomuus lisääntyy, ja se vaikuttaa kaikkien keskittymiskykyyn.

Yli-Soini kertoo, että vanhemmat kokevat isot luokkakoot osasyynä siihen, että lasten ja nuorten syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet.

– Kiusaaminen on helpompaa suuressa ryhmässä, sillä opettaja ei ehdi huomioimaan kaikkea. Vanhemmilla on suuri huoli varsinkin sellaisten lasten puolesta, jotka tarvitsevat enemmän tukea ja ohjausta.

Yli-Soini on käynyt useita keskusteluja vanhempien kanssa pienten luokkakokojen positiivisista puolista.

– Lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen on tärkeää mielenterveyden ongelmien ehkäisemisessä. Pienet luokkakoot mahdollistavat tähän panostamisen. Eli ensimmäisillä kouluvuosilla on erittäin suuri merkitys lasten ja nuorten myöhempään elämään.

"Sama käytäntö jo vuosia"

Seinäjoen kaupungin vs. perusopetusjohtaja Marika Ojala sanoo, että kyseessä ei ole mikään poikkeuksellinen käytäntö, kun luokat muodostetaan uudelleen kolmannelle luokalle siirryttäessä.

– Tämä on ollut kasvatus- ja opetuslautakunnan linjaama käytäntö jo vuosia, että kolme kakkosluokkaa yhdistetään kahdeksi luokaksi kolmannen luokan alkaessa. Pyrimme yhdenvertaisuuteen kaikissa kouluissa, eli näin toimitaan muissakin Seinäjoen kouluissa.

Ojalan mukaan alakouluissa kolmannesta luokasta ylöspäin maksimi luokkakoko on 30 oppilasta luokkaa kohden.

– Tällä tietoa syksyllä 2023 Valkiavuoreen on tulossa vajaa 30 oppilasta molempiin kolmannen luokan luokkiin. Toki tilanne vielä hieman elää, koska joku voi muuttaa pois ja uusia asukkaita saattaa vielä muuttaa paikkakunnalle ennen koulujen alkamista.

Ekaluokkalaisilla luokkakoon raja 26 oppilasta

Yli-Soini on huolissaan myös syksyllä 2023 aloittavien ekaluokkalaisten luokkakokojen suuruudesta Valkiavuoren koulussa.

– Olen ymmärtänyt, että ekaluokkia tulee vain kaksi. Niissä olisi 26 oppilasta luokkaa kohden. Tämä vaikuttaa suurelta määrältä, kun kyse on koulunsa aloittavista.

Ojala vahvistaa tiedon.

– Nyt näyttää siltä, että Valkiavuoren koulussa aloittaa kaksi ekaluokkaa syksyllä. Alkuopetuksen luokkakoon raja on tällä hetkellä 26 oppilasta.

– Aikaisemmin raja on ollut 24 oppilasta. Taloudellisista syistä tähän on tehty muutos jo useita vuosia sitten, Ojala jatkaa.

Ei uusia muutoksia luokkakokoihin

Tällä hetkellä Seinäjoella ei ole tulossa muutoksia luokkakokorajoihin.

– Emme ole muuttamassa alakoulujen luokkakokoja suuremmiksi.

Ojala kertoo, että suunnitelmissa on panostaa entistä enemmän perusopetuksen resursseihin ensi lukuvuonna.

– Olemme kasvava kaupunki ja oppilasmäärä kasvaa koko ajan. Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää viikolla 16 tulevan vuoden tuntikehyksestä, jonka kasvu on yli 160 tuntia kuluvaan lukuvuoteen verrattuna. Tämä vastaa suunnilleen seitsemän opettajan työpanosta.

Tuntikehykseen on Ojalan mukaan varattu myös jakotunteja, joiden avulla suuria ryhmiä voidaan osaksi ajasta jakaa kahteen ryhmään.

Ilmoita asiavirheestä