Nuorten lisääntynyt pahoinvointi näkyy myös rippileireillä, arvioi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikön johtaja Jarmo Kokkonen.
– Tämä nuorten elämän kokonaisuus tulee vastaan erityisesti, kun ollaan leirioloissa, Kokkonen sanoo STT:lle.
Viimeisen vuoden aikana mediassa on kerrottu useista tapauksista, joissa rippikouluissa on esiintynyt häiriökäyttäytymistä.
Oululaisen Tuiran seurakunnan rippileiri keskeytettiin Kalevan mukaan huonon käyttäytymisen vuoksi, kun osa nuorista ei totellut ohjaajia. Iltalehden mukaan Lohjalla Uudellamaalla keskeytettiin rippileiri, kun vahvoja reseptilääkkeitä katosi. Muutamaa päivää aiemmin Yle oli uutisoinut poikakolmikon lentäneen ulos rippileiriltä, kun yksi heistä oli syönyt sammakon.
Kokkonen huomauttaa, ettei nykynuorilla ole enää yhtä usein kokemuksia leireillä olemisesta, kuten esimerkiksi partiotaustaa.
– Tämäkin voi vaikuttaa siihen, että leirielämä tulee hieman erilaisena vastaan. Se eroaa normiarjesta kuitenkin aika voimakkaasti.
Pahoinvointia huomattu ruohonjuuritasolla
Tuiran seurakunnan kirkkoherra Niilo Pesonen sanoo STT:lle, että nuorten pahoinvointi on hänen silmiinsä alkanut näkyä enemmän viime vuosina. Pesonen on ollut rippikoulutoiminnassa mukana kolmisenkymmentä vuotta.
Muutos on ollut nähtävissä koronan jälkeen.
– Olen ymmärtänyt, että se on näkynyt kouluissa, niin samalla tavalla se näkyy myös rippikouluissa.
Nuorten pahoinvointi näkyy myös Helsingissä, kertoo Helsingin seurakuntien nuorisotyön sihteeri Pauli Syrjö. Hän kuitenkin huomauttaa, että rippikoululeirejä on Helsingissä vuodessa 110.
– Jos ei siellä minkäänlaista pahoinvointia olisi, sitten olisi ihmeellinen tilanne. Niin suurta ihmettä ei meillä kirkossakaan ole tapahtumassa, Syrjö sanoo STT:lle.
Tampereen seurakunnissa on ollut hyvin tavanomainen kesä, vaikka jonkinasteista levottomuutta onkin havaittu, kertoo Tampereen seurakuntayhtymän kasvatuksen asiantuntija Reetta Mörttinen. Tampereella on erityisesti panostettu leirejä ennen tehtävään tutustumiseen ja valmistautumiseen sekä siihen, että nuorilla on valittavissa erilaisia leirivaihtoehtoja.
– Varmaan samat ilmiöt elävät meillä kuin muuallakin. Ei Tampere tietenkään ole mikään oma saarekkeensa, Mörttinen toteaa STT:lle.
Oulun seudulla tilanteeseen on reagoitu pienentämällä ryhmiä ja lisäämällä aikuisten määrää leireillä.
– Jos on käynyt rippileirikoulun 30 vuotta sitten, niin leiri on nykyään hyvin erilainen, Pesonen sanoo.
Yhteiskunta muuttunut avoimemmaksi
Jarmo Kokkonen arvioi, että yhteiskunta on muuttunut avoimemmaksi ja tarkemmaksi nuorten käytöstä koskevissa kysymyksissä. Nuorten kanssa on aina saanut selvitellä asioita, käydä läpi pelisääntöjä ja asettaa rajoja.
Nykyään rippikoulujen henkilöstölle tarjotaan aiempaa enemmän tietoa esimerkiksi käyttäytymisestä, johon liittyy jokin diagnoosi, kuten adhd tai neuropsykiatriset oireet. Monesti vanhemmat tai nuoret ilmoittavat diagnooseista etukäteen.
– Aikaisemminhan niille ei välttämättä ollut edes nimeä. Oltiin vain vilkkaita ja villejä, Kokkonen sanoo.
– On taustatieto diagnoosista, mutta se ei saa koskaan määrittää ihmistä tai häneen suhtautumista, Kokkonen lisää.
Keskeytysten kynnys korkea
Rippileirejä ei ihan tuosta noin vain keskeytetä, vaikka tänä vuonna tapauksia on muutamia ollutkin. Kokkosen mukaan leirien keskeyttämisen on kuitenkin oltava vaihtoehto, vaikka se monelle nuorelle saattaa pettymys ollakin.
– Viime kädessä aikuiset työntekijät vastaavat turvallisuudesta. Voi ajatella, että sillä tavalla estetään jotakin vakavampaa tapahtumasta, Kokkonen toteaa.
Myös kynnys nuoren poistamiselle leiriltä on korkea, mutta sitäkin tapahtuu. Joissain tapauksissa nuori käy kotonaan nukkumassa.
– Kyllä sitten on isoista asioista kyse, jos nuoren rippileiri tai rippileiri ylipäätään keskeytetään, Helsingin Syrjö sanoo.
– Siinä käydään paljon keskusteluja. Konsultoidaan seurakuntaa, kirkkoherraa ja kotiväkeä. Leiriä ei keskeytetä ilman painavaa syytä, Tampereen Mörttinen kertoo.
Haastateltavat kertovat, että rippikoulu päätetään muilla keinoin, jos leiri keskeytyy. Monesti koulu käydään loppuun kaupungissa.
Suurin osa leireistä sujuu ongelmitta
Kokkosen mukaan rippileirien keskeytymisen määrä ei ole lisääntynyt, tosin asiaa ei myöskään ole tilastoitu. Peruuntumiset päätyvät nyt herkemmin median uutisoitavaksi.
– Rippikouluryhmiä on 1 800 vuodessa. Jos siellä on kymmenkunta keskeytystä, niin puhumme promilleista. Vähintään 99 prosenttia ripareista sujuu hyvin.
Tuiran seurakunnan leireistä keskeytyi huonon käytöksen vuoksi yksi. Myös Helsingissä on keskeytetty tänä vuonna yksi leiri. Tampereella sen sijaan vuosi on kulunut ilman keskeytyksiä.
– Suurin osa nuorista edelleen voi ihan hyvin ja käyttäytyy oikein asiallisesti, kirkkoherra Pesonen sanoo.