Nuorisotutkimuksen professori, tutkija Päivi Honkatukia on huolissaan Suomen nuorista. Nuoret voivat paremmin kuin koskaan aiemmin, mutta hyvinvointia varjostavat suorituspaineet.
Yhteiskunta painostaa nuoria etenemään koulutus- ja uraputkessa entistä suunnitelmallisemmin, ripeämmin ja tehokkaammin. Vaatimukset ovat entisajoista paisuneet ja meno on muuttunut armottomammaksi.
– Nuorilla ei ole aikaa kypsyä, miettiä ja pohtia asioita hitaasti. Nuorille tuputetaan sitä ajatusta, että kaiken pitää tapahtua nopeasti, ilman haahuilua ja välivuosia, vaikka kokeilut ja kokemukset voivat joillekin avata jotakin ihan uutta ja innovatiivista, Honkatukia suree.
Tampereen yliopistossa työskentelevä Honkatukia toivoo, että nuoria ymmärrettäisiin nykyistä enemmän. Yhteiskuntapoliittinen keskustelu nuorista on jäykistynyt tutkijan mielestä yksipuoliseksi. Nuorista keskustellaan kuin yhdestä yhtenäisestä massasta, joka vaatii väärille raiteille horjahtaessaan korjausliikkeitä.
Tutkija ei usko siihen, että nuoret ovat yksinkertaistaville puheille immuuneja.
– Keskustelu on aika stereotyyppistä. Nuorista puhutaan objekteina ja toimenpiteiden kohteina. Haluaisin tutkia sitä, miltä se nuorista itsestään tuntuu.
Honkatukia on huolissaan siitä, mitä Suomen kilteille nuorille tapahtuu. Esimerkiksi nuorten luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on rapautunut. Monet ovat turhautuneita ja alistuneita siihen, etteivät saa ääntään kuuluville.
Tutkija arvioi, että nuoret olisivat yhteiskunnallisesti nykyistä aktiivisempia, jos kokisivat pääsevänsä vaikuttamaan. Vaikuttamisen keinoja Honkatukia tutkijatiimeineen ryhtyy selvittämään laajassa, Suomen Akatemian rahoittamassa Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään -hankkeessa.
JOHANNA JURKKA