Peruskouluikäisten nuorten jatkuva häiriköinti, kiusaaminen ja jopa toistensa pahoinpitelyt Kauhajoen kirjastossa ja sen ympäristössä saattavat vielä johtaa yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamiseen.
Taustalla on se, että viime keväästä lähtien Kauhajoen kaupunki on joutunut palkkaamaan yksityisen vartiointifirman vartijan kirjastolle pariksi tunniksi päivässä pitämään nuorille jöötä ja katsomaan, ettei pahempaa tapahdu.
– Meillä on jo sen verran hurjaa menoa nuorilla, että tarvitaan toimenpiteitä. Olen selvittänyt järjestyksenvalvojan palkkaamista kirjastoon. Laki ei sitä mahdollista, joten pitää tehdä kansalaisaloite kirjastojen, koulujen ja uimahallien liittämisestä yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain listaan, kirjoitti hyvinvointijohtaja Eija Liikamaa Facebookissa hiljattain.
Riehujat ottavat mallia TikTokista
Mitä kirjastolla sitten tapahtuu, että vartijaa tarvitaan?
– Siellä on ihan fyysistä väkivaltaa. On tappeluita, vartijat irrottavat nuoria toisistaan ja laittavat riehujia ulos. Melkein päivittäin on tilanteita, joissa joku juoksee kirjastoon kertomaan vartijalle, että häntä kiusataan ja hänet uhataan piestä, Liikamaa kertoo ja jatkaa:
– Panula-opiston pienet oppilaat pelkäävät odottaa soittotunnille pääsyä, kun isommat nuoret riehuvat aulassa. Rikotaan paikkoja, tehdään ilkivaltaa ja huudellaan.
Riehujissa on niin ala- kuin yläkouluikäisiä. Mallia saadaan maailmalta ja esimerkiksi TikTok-videoista.
– Samanlaista se on täällä kuin muuallakin Suomessa. Yllytetään toisia tekemään aivan hirmuisia tekoja. Se on nyt joku ilmiö, ja nuorison pahoinvoinnistahan tämä kaikki kertoo, Liikamaa sanoo.
Tarkoitus on varotoimilla mahdollistaa kaikkien asiointi kirjastossa. Turvallisen aikuisen läsnäolo rauhoittaa tilannetta.
Vanhat ihmiset pyörtävät ovelta
Vartijan palkkaamisella on haluttu suojella myös kirjaston työntekijöitä.
– Tämä on myös työsuojelutoimenpide. Ei kirjaston työntekijöiden tehtävä ole järjestyksen ylläpito tuossa määrin, mitä nyt tarvitaan. Siihen pyritään, ettei kenenkään tarvitse pelätä, Liikamaa sanoo.
Jotkut ikäihmiset ovat kertoneet, etteivät he uskalla enää tulla kirjastoon, koska ulko-ovella parveilee ja riehuu nuorisosakki.
– Monet ovat kertoneet pyörtäneensä ovelta takaisin.
Hyvinvointijohtajan mukaan kaupungin nuorisotoimi tekee koko ajan töitä myös ongelmanuorten parissa ja tilanteen parantamiseksi on monenlaisia suunnitelmia. Sekä yhteiskoulussa että Aronkylässä toimivassa isossa Aron koulussa on jo vuodenpäivät ollut palkattuna koulunuorisotyöntekijät.
Nuoria halutaan kirjastoon
Kirjastonhoitaja Teija Korpi-Käkelän mukaan vartijan läsnäolo on rauhoittanut menoa, ja suurin osa nuorista käyttäytyy aina fiksusti.
– Mehän haluamme, että nuoret tulevat kirjastoon, käyttävät tätä ja lukevat kirjoja. Mutta on olemassa tietyt säännöt, joita pitää noudattaa, Korpi-Käkelä sanoo.
Hän kuten Liikamaakaan eivät ole kuulleet, että jossakin päin muualla olisi kirjastolle palkattu vartija. Kumpikin toivoo, että vanhemmat ottaisivat asian puheeksi jälkikasvunsa kanssa.
– Käyttäytymiskasvatushan lähtee kotoa, Liikamaa sanoo.
Vahtimestarin valtuudet ei riitä
Kansalaisaloitteessa vaaditun yksityisen turvallisuuspalvelulain 26:nnen pykälän täydentäminen antaisi kaupungille itselle oikeuden palkata suoraan järjestyksenvalvojan myös perusopetuksen yksikköön, lukioon, ammattikouluun tai kirjastoon.
– Nyt kaupunki ei voi näin tehdä, vaan sen pitää olla vartiointifirma ja se tulee aika kalliiksi. Vahtimestarin voi kyllä palkata, mutta hänellä taas on paljon rajoitetummat valtuudet kuin vartijalla, Liikamaa selittää aloitteensa taustaa.
Facebook-kirjoitus sai heti tukea ja nimiä kertyi aloitteeseen, joka lähti jo oikeusministeriöön ja siitä tulee näkymään myös kansalaisaloite.fi -sivulla.
