VIIKON VIERAS: Mahdi Hamidi löysi tiensä Vaasaan loppuvuodesta 2013. Iranista kotoisin oleva Hamidi haki perusopintojen jälkeen hyvää yliopistoa, joka mahdollistaisi energiatekniikan opintojen jatkamisen.
– Pohjoismaat olivat jo silloin tunnettuja siitä, että täällä panostetaan uusiutuvien energialähteiden tutkimukseen. Kartoitin opiskelupaikkoja myös Saksasta, Itävallasta, Espanjasta ja Portugalista, ja minulla oli tarjottimella monia mahdollisuuksia.
– Etsin kuitenkin lisää tietoa Pohjanmaasta. Alueella tehdään paljon töitä vihreän energiatalouden, kuten geoenergian, tuulipuistojen ja aurinkovoiman, parissa. Sain paikan Vaasan yliopistosta ja muutin tänne opiskelemaan.
Energiaa auringosta. Hamidi tekee tutkintoa teknillisen tiedekunnan tohtoriopiskelijana. Opinnoissaan hän tutkii aurinkoenergiaa Vaasan Energiainstituutin tutkimusjohtaja Erkki Hiltusen ohjauksessa.
– Minua kiinnostavat sekä aurinkolämpö- että aurinkosähköratkaisut ja erityisesti niiden yhdistäminen energiantuotannossa. Olemme koonneet tutkijoista myös aurinkoryhmän, jonka kesken kokoonnumme säännöllisesti ja pyrimme tekemään uusia tutkimusavauksia alan ajankohtaisiin tarpeisiin.
Ryhmä tukee kaikkia Palosaaren kampuksen tutkijoita ja muuta henkilökuntaa, joilla on erityisenä kiinnostuksen kohteena aurinkoenergia.
– Tärkeitä ovat myös laajat yrityskontaktit. Haluamme myös kehittää opetusta aurinkoenergian näkökulmasta, ja nyt uusimpana suunnitelmana meillä on ollut varustaa omaa tutkimushuonetta opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothniaan.
– Tieteellisessä tutkimuksessa on yhdistettävä sekä teoreettinen että käytännön työ. Kokeellista tutkimusta ja konkreettisia tutkimusalustoja tarvitaan yhä enemmän myös aurinkoenergiaan.
Tukena työyhteisö. Nuori tutkija on pitänyt paljon ajastaan ja olostaan Vaasan yliopistolla. Haasteita oli kuitenkin aluksi.
– Kun aloitin opiskelut yliopistolla, meille jatko-opiskelijoille ei ollut tuutoreita samalla tavoin kuin perusopiskelijoille. Muutamat ensimmäiset kuukaudet olivat vaikeita, kun oli paljon käytännön asioita, joista täytyi vain itse yrittää ottaa selvää ja löytää tietoa.
Sosiaalisen verkoston syntymistä edesauttoivat erityisesti tutkimusryhmän kollegat.
– Ensimmäisten kuukausien jälkeen oli myös enemmän mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaa ihmisten kanssa. Opin koko ajan enemmän siitä, miten asiat Suomessa ja Vaasassa toimivat.
– Olen myös halunnut oppia ja itse opiskella suomen kieltä, koska sen myötä on helpompi olla osa yhteisöä. Nyt pystyn jo ymmärtäen seuraamaan ihmisten keskusteluja ja osaan itsekin kertoa omia ajatuksiani.
Monia mahdollisuuksia. Myös Vaasa kotipaikkana on tehnyt vaikutuksen.
– Asun vain kymmenen minuutin päässä yliopistolta. Aamuisin matkalla yliopistolle ohitan Onkilahden, puiston ja merenrannan. Kauniit näkymät tuovat paljon positiivista päivän aloitukseen.
Hamidi kokee, että rauhaisa Vaasa tarjoaa monenlaisia hyviä mahdollisuuksia.
– Verrattuna esimerkiksi pääkaupunkiseutuun Vaasa on kansainväliselle opiskelijalle paras kaupunki löytää oma tiensä. Täällä on mahdollista kehittää omia taitojaan ja rakentaa elämää.
Aktiivinen vapaa-aika. Työn ja tutkimuksen vastapainoksi Hamidi viettää vapaa-aikaansa esimerkiksi uiden ja vapaaehtoisessa palokuntatoiminnassa.
– Olen uinut nuoresta asti, ja vedessä tunnen oloni kotoisaksi. Pidän paljon myös avantouinnista, ja kesäisin uin melkein päivittäin meressä.
Vaasalaistunut Hamidi tukee myös nuoria turvapaikanhakijoita.
– Haluan kokemuksellani auttaa toisiakin löytämään oman paikkansa uudesta kotikaupungista.
Raija Koivisto