Nou­sus­sa ollut pien­len­to­ko­ne putosi ja syttyi pa­la­maan Lopella – poliisi sel­vit­tää kahden kuol­leen hen­ki­löl­li­syyk­siä

Onnettomuustutkintakeskus aloittaa tutkinnan pienlentokoneen putoamisesta Räyskälän lentokentälle Lopella. Kaksi ihmistä kuoli maahansyöksyssä. LEHTIKUVA / Juha Tamminen
Onnettomuustutkintakeskus aloittaa tutkinnan pienlentokoneen putoamisesta Räyskälän lentokentälle Lopella. Kaksi ihmistä kuoli maahansyöksyssä. LEHTIKUVA / Juha Tamminen

Räyskälän lento-onnettomuuden kuolonuhrien henkilöllisyyksiä selvitetään vielä. Asiasta kertoi Hämeen poliisin komisario Ari Turunen onnettomuutta käsitelleessä tiedotustilaisuudessa keskiviikkona iltapäivällä.

Kaksi ihmistä kuoli keskiviikkona puolenpäivän jälkeen pienlentokoneen maahansyöksyssä Räyskälän lentokentällä Lopella Kanta-Hämeessä.

Turunen ei kommentoi kuolonuhrien kansallisuutta, sukupuolta tai ikää. Poliisi tutkii tapausta tällä hetkellä kuolemansyyntutkintana ja ilmaliikenneonnettomuutena.

Poliisi ei toistaiseksi kommentoi onnettomuuden syytä. Turusen mukaan lentoon liittyviä tietoja tutkitaan vielä.

– Tässä vaiheessa on liian aikaista lähteä tulkitsemaan erilaisia syitä siitä, minkä takia kone on pudonnut. Tällä hetkellä poliisilla on tiedossa, että kone on noussut ilmaan, pudonnut alas ja syttynyt palamaan. Näihin liittyviä ja johtaneita olosuhteita tutkitaan tällä hetkellä, Turunen kommentoi tiedotustilaisuudessa.

Poliisi ei myöskään kommentoi pienlentokoneen lentokuntoa. Poliisin mukaan kyseessä on toisen maailmansodan aikainen kunnostettu pienkone, amerikkalaisvalmisteinen T-6 Texan. Koneen omistajasta ei ole vielä viranomaisten mukaan tietoa.

Pelastuslaitos sai ilmoituksen onnettomuudesta keskiviikkona puolenpäivän jälkeen. Ensimmäinen pelastuslaitoksen yksikkö oli paikalla noin 12 minuuttia hälytyksen jälkeen ja aloitti palavan koneen sammutuksen.

– Pian pystyttiin toteamaan, että koneessa olevien osalta ei ole enää henkeä pelastavaa pelastustoimintaa tehtävissä, päivystävä palomestari Markus Majuri Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta kertoi tilaisuudessa.

Kenttä ilmailuharrastajien suosiossa

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) aloittaa tutkinnan turmasta.

– Se, mitä lentokoneesta on jäljellä, tullaan siirtämään paikkaan, jossa tutkintaa voidaan jatkaa, Otkesin viestintäpäällikkö Tiina Bieber kertoi tiedotustilaisuudessa.

Otkesin tietojen mukaan onnettomuudessa ei ollut kyseessä koulutuslento. Otkesilla ei ole tietoa siitä, miten pitkä lentokokemus kuolonuhreilla oli.

Bieber kertoo, ettei Otkes ole hänen tietääkseen tutkinut kyseisen konetyypin onnettomuuksia aiemmin.

– Otkesissa ei ole tutkittu ainakaan ihan suoraan tällaisen koneen onnettomuuksia. Sitäkin selvitetään, kuinka paljon tällaisia koneita on Suomessa, Bieber sanoi.

Räyskälän lentokenttä on suosittu ilmailuharrastajien keskuudessa. Kenttää käytetään muun muassa purjelennoissa ja laskuvarjohyppäämisessä.

Räyskälä-säätiön toiminnanjohtaja Anu Vahteristo kertoi aiemmin päivällä STT:lle, että kyseessä on saattanut olla jonkinlainen koneeseen tullut häiriö.

– Sää on ollut hyvä, joten jokin tilanne siinä on tullut. Olin toimistolla istumassa, ja havahduttiin kyllä kaikki siihen, Vahteristo kuvaili.

Turmakone Suomessa ainoa laatuaan

Räyskälän turmakone on vanha Yhdysvaltain merivoimien kone SNJ-3, joka on Suomessa ainoa laatuaan. Asiasta STT:lle kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin erityisasiantuntija Jani Hottola. SNJ-3 on T-6 Texan -koneen laivastoversio.

Hottola kertoo, että onnettomuuskone tuotiin Suomeen vuonna 2020 ja se sai suomalaisen lentokelpoisuustodistuksen seuraavana vuonna.

Lentoposti-nettijulkaisun mukaan kone oli myyty Saksaan ennen lentoturmaa. Siitä oli tänä vuonna myynti-ilmoitus verkossa, ja sen uusi omistaja on saksalaistaho. Lentopostin mukaan koneeseen asennettiin kesällä uusi moottori.

Traficomin Hottolan mukaan koneita on tehty 15 500 kappaletta. Niiden valmistaminen päättyi kuitenkin jo 50-luvulla.

– Tämä kone on tehty vuonna 1942. Se on vanha sotilaskoulutuskonetyyppi, jolla koulutettiin aikoinaan liittoutuneiden ilmavoimien hävittäjälentäjiä, Hottola kertoo STT:lle.

Koneita on hänen mukaansa maailmanlaajuisesti paljon koulutuskoneina, mutta kyseisenlaisen koneen harrastaminen ei ole Hottolan mukaan halpaa puuhaa. Se selittää sitä, miksi koneita on Suomessa vain yksi.

– Onnettomuus tapahtui hyvin epätyypilliselle ilma-alukselle. Eiväthän meidän harrastajiemme koneet ole tyypillisesti vanhoja sotilaskoneita.

Hänen mukaansa harrasteilmailun onnettomuudet ja vaaratilanteet ovat vähentyneet huomattavasti 2010-luvulla. Vuosina 2005–2014 kuoli yleis- ja harrasteilmailussa 43 ihmistä, mutta sen jälkeen on kuollut seitsemän tämän onnettomuuden uhrien lisäksi.

---

STT:n työryhmä: Saara-Miira Kokkonen, Aliisa Uusitalo, Eetu Halonen, Heli Laakkonen

Ilmoita asiavirheestä