Pariisin maailmankuulun Notre-Damen katedraalin kirkonkellot soivat perjantaina ensi kertaa huhtikuun 2019 tuhoisan tulipalon jälkeen. Pohjoisen kellotornin kahdeksan kelloa soivat Ranskan pääkaupungissa viisi ja puoli vuotta sen jälkeen, kun tuli tuhosi suuria osia kirkon katosta ja romahdutti muun muassa sen keskitornin.
Ikonista kulttuurihistoriallista kohdetta on korjattu lahjoitusvaroin siitä lähtien. Mukana satojen miljoonien eurojen urakassa on ollut noin 250 yritystä ja satoja asiantuntijoita.
Ranskan pääkaupungin tunnetuimpiin nähtävyyksiin kuuluva kirkko on määrä vihkiä uudelleen käyttöön ja avata yleisölle kuukauden kuluttua 7.–8. joulukuuta.
Ranskasta ja yli sadasta muusta maasta saatujen lahjoitusten määrä ylitti selvästi tulipalon vaurioiden korjaamiseen tarvittavan 700 miljoonan euron tarpeen. Loput rahoista aiotaan käyttää katedraalin muuhun kunnostamiseen.
Myös pohjoinen kellotorni ja sen kellot vaurioituivat palossa. Kunnostetut kellot soivat perjantaina ensin yksitellen ja sitten yhdessä.
– Ei se vielä täydellistä ollut, mutta me teemme siitä täydellistä. Ensimmäinen koesoitto oli menestys, sanoi kellojen palauttamisesta vastaava Alexandre Gougeon.
Kelloista suurin painaa neljä tonnia ja keveinkin 800 kiloa.
Vuosisatojen värikäs historia
Presidentti Emmanuel Macron asetti pian tulipalon jälkeen kunnianhimoisen tavoitteen Notre-Damen palauttamisesta "vielä entistäkin kauniimmaksi" vain viidessä vuodessa. Tästä ei lopulta myöhästytä paljon, vaikka korjaustöiden aikana koettiin muun muassa koronapandemia. Joitakin korjaustöitä tosin jatketaan vielä senkin jälkeen, kun kirkko on otettu uudelleen käyttöön.
Ranskalaisia järkyttäneen tulipalon syttymissyy ei ole edelleenkään varmuudella tiedossa. Epäilyt ovat kohdistuneen niin oikosulkuun sähkölaitteessa, savukkeeseen kuin hitsaustöihin.
Korjaustöiden yhteydessä katedraaliin on myös asennettu sammutusjärjestelmä uuden katastrofin estämiseksi.
Notre-Damen rakentaminen alkoi jo vuonna 1160 ja kesti lähes sata vuotta. Kirkkorakennuksella on ollut näkyvä rooli myös kulttuurihistoriassa, esimerkiksi Victor Hugo'n vuonna 1831 ilmestyneessä romaanissa Pariisin Notre-Dame. Siitä on tehty myöhemmin useita elokuvasovituksia nimellä Notre-Damen kellonsoittaja.
Uskonnonvastaisen Ranskan suuren vallankumouksen vuosina kirkkoa puolestaan vandalisoitiin, ja se toimi jossain vaiheessa jopa viinikellarina.
---
Korjattu aiempaa uutista klo 14.15: Victor Hugo'n romaanin nimi on Pariisin Notre-Dame, ei Notre-Damen kellonsoittaja, kuten elokuvasovituksissa.