Kauhukomedia There's Something in the Barn kertoo amerikkalaisperheestä, joka muuttaa Norjan maaseudulle ja kohtaa joulun aikaan erittäin vihaisia tonttuja. Englanninkielinen elokuva saa laajan kansainvälisen levityksen.
Suomessa ensiesitys on perjantaina Helsingin Night Visions -festivaalilla, ja joulukuussa vuorossa on maanlaajuinen elokuvateatterijakelu.
Suomalaisnäkökulmasta merkillepantavaa elokuvassa on paitsi näkemys tutun oloisista tontuista Gremlins-tyyppisinä hirviöinä myös suomalaisuusaste. Kuvaaja, säveltäjä, äänisuunnittelija ja monet muut tekijät ovat suomalaisia.
Magnus Martensin ohjaaman There's Something in the Barnin tuotannossa 1,5 miljoonaa euroa käytettiin Suomeen. Se on enemmän kuin suomalaiselokuvan keskimääräinen budjetti ja noin neljäsosa elokuvan koko budjetista.
– Tämä oli pitkä hanke. Luin käsikirjoitusversioita jo vuosia sitten, tuottaja Aleksi Hyvärinen kertoo.
Suomalainen erikoistehostetalo Troll VFX oli jo aiemmin tehnyt 74 Entertainment -yhtiön norjalaistuottajien kanssa yhteistyötä Netflixin tilaamaan ja Norjassa kuvattuun kauhuelokuvaan The Trip. Tehosteyhteistyö Suomeen oli siis luonnollista.
– Tästä muotoutui kuitenkin suurempi yhteistyö, ja Suomen elokuvasäätiö tuli mukaan rahoittamaan, Hyvärinen kertoo.
Tuotantokannustimen ja säätiön tuen myötä suomalaisvoimien käyttö kasvoi poikkeuksellisen laajaksi. Samalla Hyvärisen ja Taneli Mustosen Don Films -yhtiöstä tuli elokuvan osaomistaja.
Kauhufanit kelpuuttivat
Pääosia esittävät Silicon Valley -sarjan amerikkalaiskoomikko Martin Starr ja norjalainen Amrita Acharia, jolla oli rooli Game of Thrones -sarjan alkupuolella. Isoilla tähdillä myymisen sijaan elokuva tähtää kauhugenreen.
– Pääsin syyskuussa paikalle maailmanensi-iltaan Texasin Austinin Fantastic Fest -festivaaleille ja näkemään leffan todella innostuneen genreyleisön kanssa, Hyvärinen kertoo.
– Kokemukseni tuollaisista festivaaleista on, että yleisö on vastaanottavaa ja erittäin innostunutta, mutta se myös näyttää armottomasti, jos elokuva ei toimi.
Austinissa yleisö nauroi, ja elokuvan arvostelut yhdysvaltalaismedioissa ovat olleet myönteisiä. Laajempi jakelu on todellinen vetovoiman testi, mutta tuotanto myös Suomessa on joka tapauksessa toteutunut.
– Kun tällaiseen hankkeeseen myönnetään Suomesta rahaa, kyse ei ole tuesta vaan kannustimesta, joka houkuttelee ulkomaisen firman tänne käyttämään yksityistä rahaa ja työllistämään ihmisiä, Hyvärinen sanoo.
– Summa, jonka saimme Elokuvasäätiöltä ja Business Finlandin tuotantokannustimesta on murto-osa siitä, joka täällä käytettiin.
Don Films aikoo jatkaa ulkomaisten hankkeiden osatuottamista.
– Audiovisuaalinen ala kasvaa maailmanlaajuisesti ennätysvauhtia, ja suomalaisten on hyvä pysyä kehityksessä mukana.
Norjalaisohjaaja kiittää
Ohjaaja Magnus Martens kehuu elokuvansa suomalaistekijöitä, kuten säveltäjä Lasse Enersenia ja kuvaaja Mika Orasmaata vuolaasti. 13 vuotta sitten Orasmaa kuvasi Rare Exports -elokuvan, jossa myös on erikoisia tonttuja, ja voitti siitä Jussin.
– Mika työskentelee tinkimättä ja nostaa kaikkea yhden pykälän ylös, Martens kertoo etäyhteydellä Norjasta.
– Hän ymmärtää, miten seikkailuelokuvaa ja genre-elokuvaa tehdään.
Martens kertoo nähneensä Rare Exportsin ja kehuu sitä kovasti.
– Tuntui kummalliselta, ettei norjalaista tonttuperinnettä oltu käytetty elokuvissa, hän pohtii.
– Tontut ovat kuitenkin niin tuttuja joululauluista ja postikorteista. Kuulemme niistä joka joulu.
Käsikirjoitus oli alkujaan vielä rankempaa kauhua. Huumorielementit tulivat mukaan matkan varrella.
– Tonttuperinteemme mukaan tontut elävät sopusoinnussa ihmisten kanssa ja auttavat maatilalla, Martens kuvailee.
– Mutta ne ovat hyvin kärttyisiä ja tapoihinsa tottuneita. Jos tonttu ei saa jouluna puuroaan, luvassa on vaikeuksia
Tuotantokannustin toi työtä Suomeen
Tuottaja Aleksi Hyvärinen painottaa, että tuotantokannustin on elinkeinotuki.
– Elokuva-alan hyvä ominaisuus on, että suurin osa rahasta menee työllistämiseen suorina palkkoina ja alihankkijoiden kautta. Kannustimet tulevat valtiolle moninkertaisina takaisin.
Hyvärisen mukaan Suomen elokuva-alan positiivinen kierre on täysin riippuvainen rahoituksen ennakoitavuudesta. Syksyllä tuotantokannustimen jatkosta oli epävarmuutta, ja tiimellyksessä eräs Hyvärisen Suomeen tavoittelema hanke meni ohi.
– Kilpailu maailmalla on kovaa, ja jokaisessa maassa on tarjolla kannustimia ja tukimalleja, Hyvärinen sanoo.
Hän korostaa, että vaikka yhteistyöhankkeita on perusteltu suomalaisosaamisen kehittämisellä, kyse on myös olemassa olevasta ammattitaidosta. Norjalaiset olisivat voineet hakea kumppanit muualtakin.
– Eivät nämä hankkeet niin mene, että suomalaiset tulevat oppimaan, vaan me voimme tarjota kovimman luokan osaamista.