Norjalainen seismologinen tutkimusinstituutti Norsar kertoo STT:lle, että sen Itämerellä Suomen ja Viron välisen kaasuputken lähellä havaitseman todennäköisen räjähdyksen aiheuttamiseen olisi riittänyt vajaat sata kiloa TNT-räjähdettä. Arviossa on kuitenkin paljon epävarmuutta, kertoo STT:lle Norsarin toimitusjohtaja Anne Strömmen Lycke.
Norsar ei kuitenkaan ota kantaa siihen, mikä mahdollisen räjähdyksen olisi aiheuttanut ja voiko sitä selittää onnettomuudella tai putken hajoamisella. Havainto tehtiin Suomessa sijaitsevilta mittausasemilta.
– Ei ole meidän tehtävämme todeta sitä. Siitä olemme varmistuneet, että alueella oli maan värähtelyä, jonka aiheutti räjähdys. Signaali kuului räjähdykselle, ei esimerkiksi maanjäristykselle, Lycke kertoo.
Norsarin tekemän havainnon voimakkuus oli 1.0, eli räjähdys olisi voimakkuudeltaan vain murto-osa niistä räjähdyksistä, jotka havaittiin viime vuonna Nord Stream -kaasuputkien luona. Viime vuoden syyskuussa Nord Stream -putkien tuhon yhteydessä Norsar havaitsi kaksi räjähdystä, joiden voimakkuudet olivat 1.8 ja 2.3. Voimakkuuksien asteikko on logaritminen, eli räjähdyksistä suurempi oli yli kymmenen kertaa suurempi kuin nyt Suomen lähellä tehty havainto.
TNT-ekvivalentti on yleisesti käytössä oleva mittayksikkö räjähdysten voimakkuuden arviointiin. Viimevuotiset Nord Stream -räjähdykset vastasivat Norsarin tietojen mukaan 190–320:tä ja 650–900 kiloa TNT:tä.
Viron merivoimien komentaja Jüri Saska sanoi tiistai-iltana Viron yleisradioyhtiö ERR:lle, että Suomen ja Viron välisen Balticconnector-kaasuputken vauriot näyttävät siltä kuin putkea olisi revitty sen sivusta. Norsarin mukaan sen tekemää seismistä havaintoa ei kuitenkaan voida selittää sillä, että putkea olisi raahattu merenpohjaa pitkin esimerkiksi ankkurilla.
– Emme usko niin. Seismisen aallon synnyttämiseksi tarvittaisiin iskua, Lycke kertoo.
Norsarin sisällä kaikki eivät kuitenkaan ole samaa mieltä toimitusjohtajan esittämästä arviosta. Ylen haastatteleman Norsarin varatoimitusjohtajan Arve E. Mjelvan mukaan seisminen havainto saattaisi sittenkin selittyä laivan ankkurin osumalla.
– Me emme tiedä vielä, mutta uskon, että ankkurin osuminen kaapeliin voisi aiheuttaa tällaisen äänen, Mjelva sanoi Ylelle.
Suomessa aluksi epävarmat signaalit
Myös Helsingin yliopiston seismologian instituutti on havainnut seismisen tapahtuman sunnuntain vastaiselta yöltä, jolloin Suomen ja Viron välillä kulkevan kaasuputken lähellä on saattanut tapahtua räjähdys.
– Mekin olemme havainneet signaaleja, jotka vastaavat oletettua paikkaa ja tunnettua ajankohtaa. Tapaus on niin heikko, ettemme voi sanoa tarkkaan, onko kyse räjäytyksestä vai muusta tapahtumasta, jossa energiaa on vapautunut maaperään seismisiksi aalloiksi, instituutin tutkimusjohtaja Timo Tiira toteaa STT:lle.
– Joku seisminen tapahtuma siellä on tapahtunut.
Tiiran mukaan instituutin tiedot tarkentuivat norjalaisen tutkimusinstituutti Norsarin havaintojen jälkeen.
– Saatuamme norjalaisilta tarkempaa tietoa analysoimme tietojamme tarkemmin ja voimme sanoa, että hyvin heikko seisminen tapaus nähdään myös täällä, Tiira kertoo.
– Olimme havainneet jonkinlaisia signaaleja jo sitä ennen, mutta ne olivat hyvin heikkoja ja epävarmoja, emmekä tienneet, mistä on kyse. Ne olivat alle havaintokynnyksemme.
"Räjähdearvio yläkanttiin"
Norsarin toimitusjohtajan arvio siitä, että kaasuputken lähellä todennäköisesti tapahtuneen räjähdyksen aiheuttamiseen olisi riittänyt vajaat sata kiloa TNT-räjähdettä, on Tiiran mielestä yläkanttiin.
– Totta kai alle sata kiloa, mutta uskoisin että huomattavasti pienempi määrä.
Tiiran mukaan norjalaisinstituutilla on suomalaista paremmat mahdollisuudet tapaukseen liittyvien havaintojen tutkimiseen.
– Norjalaiset ovat kehittäneet paljon edistyneitä ohjelmia monipisteasemien datan tulkintaan. He yhdistävät eri asemien dataa yksittäistenkin tapausten tulkinnassa, ja tämä liittyy kansainvälisen ydinkoekieltosopimuksen valvontaorganisaation asemiin. He saavat selvempiä signaaleja.
Seismologian instituutti käyttää pääasiassa asemaverkkoa ja saa lisäksi tietoa Ruotsin ja Viron asemista. Ennen Norjasta saatuja tietoja instituutti oli Tiiran mukaan yhteyksissä juuri Ruotsiin ja Viroon.
– Seismisessä tapahtumassa ei ole ristiriitaa sen suhteen, milloin ja missä se on tapahtunut, mutta on hankala antaa tarkkaa arviota koosta ja siitä, minkälainen tapahtuma sen on aiheuttanut.
Voisiko kaasun purkaus putkesta aiheuttaa seismisen tapahtuman?
– Periaatteessa kyllä, mutta en uskalla vastata juuta enkä jaata.
Seismologian instituutti jatkaa tapauksen tutkintaa keräämällä tietoa tutkimusasemilta, jotka eivät ole mukana kiinteässä valvontasysteemissä.
– Asemat ovat enemmän tai vähemmän väliaikaisia. Meillä on asemaverkko Helsinginkin alueella ja lähistöllä. Alamme kerätä dataa tästä ja käytämme sitä jatkoanalyysiin niin pian kuin mahdollista, Tiira kertoo.