KOLUMNI
Minä en ole jalkapalloihmisiä.
Ottelu ja selostus saattavat pyöriä taustalla samalla kun puuhailen jotain muuta, mutta ei tulisi mieleenkään tuijottaa ruutua yhdeksääkymmentä minuuttia ja ihastella, miten pelaajat juoksevat kenttää päästä päähän pallon perässä.
Havahdun kyllä siinä vaiheessa, kun meteli yltyy maalin merkiksi. Onneksi se näytetään uusintana niin moneen kertaan ja monesta kulmasta, että ehdin nähdä maalia edeltävät syötöt, taklaukset ja maalivahdin epätoivoisen kurkotuksen vallan mainiosti jälkikäteenkin.