Vaasa–Uumaja-maantiestä on tehty selvityksiä 1960-luvulta alkaen. Selvityksen teko on myös Petteri Orpon hallitusohjelmassa. Virallisen selvityksen teki Väylävirasto/WSP. Professori Antti Talvitie ja tekniikan tohtori Esa Eranti laativat Vaasa-Uumaja maantien kysyntäperusteisen selvityksen, osana Pohjois-Euroopan liikenneverkkoa, geopoliittiset muutokset huomioiden.
Kuljetusteknologia kehittyy maantiekuljetuksia suosivaksi
Suomi on liikenteellisesti kuin saari ja sen logistiikkakustannukset ovat 11 % bruttokansantuotteesta, kun esimerkiksi kiinteällä yhteydellä Keski-Eurooppaan kytketyssä Ruotsissa vastaava luku on 7 %. Suomen vientiin nojautuvan kansantalouden kasvu edellyttää liikenneinvestointeja, jotka tuottavat käyttäjien hyötyinä investointisumman takaisin. Lisänäkökohtia ovat aluetalous- ja aluekehitysvaikutukset, lisääntynyt alueiden yhteistyö, innovaatiot ja huoltovarmuus.
Kuljetusteknologia suosii joustavia maantiekuljetuksia, erityisesti korkean jalostusasteen tuotteissa. Myös raaka-ainekuljetuksissa maanteitse suuryksikkö- ja konttikuljetukset ovat kasvavassa määrin arkipäivää.
Suunnitteilla on miljardeja euroja maksavat raideliikennehankkeet, Turku-Espoo Länsirata, Rail Nordica, Lentorata, Helsinki-Tallinna rautatietunneli, ja Itärata. Nämä suuret raideliikennehankkeet vaativat kriittistä arviointia, koska ne kaikki tarvitsevat massiivista subventointia elinkaarensa ajan.
Kaksikaistainen maantie riittäisi koko Suomen merirahdille
Väyläviraston selvityksen vertailukelpoisen ratkaisun hinta on 4,9–8,4 mrd euroa, kalleimmassa vaihtoehdossa rautateineen jopa 29 mrd euroa. Talvitie–Erantin suunnitelma maksaisi 3,5 mrd euroa 2-kaistaisena maantienä. Talvitie–Eranti suunnittelisi ja rakentaisi yhteyden viidessä vuodessa. Väylävirasto/WSP tarvitsisi tähän 15–20 vuotta.
Erot tulevat Talvitie–Eranti-selvityksen mukaan Väyläviraston vaihtoehdon byrokraattisista lähtökohdista ja paljon pidemmistä siltaosuuksista. Talvitie–Eranti-vaihtoehto hyödyntää matalan veden alueet. Siltojen rakentamisessa käytetään koeteltua Tahkoluodon merituulipuiston teknologiaa.
Talvitien liikenne-ennusteen mukaan rauhanajan rahtiliikenne olisi 15 vuoden jälkeen noin 1 500 rahtiyksikköä ja henkilöliikenne 5 000 autoa vuorokaudessa. Kriisin aikana rahtiliikenne voisi tuplaantua. Maantien kapasiteetti riittäisi koko Suomen merirahdin kuljetukseen.
Kallista rautatietä ei tarvita missään olosuhteissa. Kansainvälisten esimerkkien mukaan ensimmäiseksi kiinteän hankkeen valmistuttua lisääntyy mm. korkeakoulujen ja innovaatioita edistävien toimijoiden vuorovaikutus.
Tuottava investointi ja logistiikkaverkon vahvistus
Erannin linjauksella Vaasa–Uumaja-maantie olisi pengertietä 63 km ja siltoja 14 km. Rakenteilla oleva Hailuoden tie on 8,4 km. Siinä on kaksi siltaa, yhteensä 1,5 km, ja loppu pengertietä. Tämän artikkelin kirjoittajista Myllylä on käyttänyt Delfoi-menetelmää Hailuodon vaikutusselvityksessä ja rakenteilla olevan Tanskasta Saksaan Fehmarn Beltin kiinteän yhteyden vaikutuksista Suomeen.
Talvitien liikenne-ennusteen ja hyöty-kustannusanalyysin mukaan Vaasa–Uumaja-maantien rahassa arvioitu hyötykustannussuhde (h/k) on 2,2. Eduskuntakäsittelyvaiheessa olevan Liikenne12-suunnitelman rautatieinvestointien h/k-suhde on 0,54, eli hankkeet vaativat subventointia elinkaarensa ajan. Liikenne12-tieinvestointien h/k suhde on 1,70, eli eurolla saadaan 1,7 euroa hyötyä.
Ovelta ovelle -logistiikka, sotilaallinen liikkuvuus ja aluekehitysvaikutukset ovat ratkaisevia. Kiinteä yhteys loisi uuden teollisuus- ja osaamiskeskittymän Pohjolaan, vahvistaen yhteyksiä Eurooppaan ja Aasiaan. Päätöksenteko edellyttää geopoliittisten muutosten ja ennakoitujen trendien huomioimista. Selvitykset täydennettynä aluekehitysarvioilla, tarjoavat perustan etenemiselle yhteistyössä Ruotsin, Norjan ja muiden toimijoiden kanssa.
Yrjö Myllylä
YTT, erikoistutkija, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto; maantieteen, erityisesti aluekehityksen ja alueellisen ennakoinnin dosentti Itä-Suomen yliopistossa; Delfoi-manager, RD Aluekehitys Oy:ssä
Jari Kaivo-oja
HTT, YTM, dosentti, tutkimusjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto; professori, Kazimiero Simonavičiaus University (KSU); Teknologiaennakoinnin, tietojohtamisen ja soveltavan digitalisaatiotutkimuksen dosentti Vaasan yliopistossa; ennakoivan yhdyskuntasuunnittelun dosentti Helsingin yliopistossa