Pohjoismainen pankkijätti Nordea teki huhti-kesäkuussa taas kerran ennätysmäisen tuloksen. Sekä liikevoitto että korkokate kasvoivat tuntuvasti. Liikevoitto nousi vuodentakaisesta 26 prosenttia ja oli 1,7 miljardia euroa. Korkokate, eli pankin saamien ja maksamien korkojen erotus, vahvistui 40 prosenttia ja oli 1,8 miljardia. Nettomääräiset palkkiotuotot laskivat kuusi prosenttia pääomamarkkinoiden vaisun aktiviteetin seurauksena.
Nordea nosti tämän vuoden näkymiään ja odottaa oman pääoman tuoton olevan tänä vuonna yli 15 prosenttia, kun sen aiemmin ennakoitiin olevan yli 13 prosenttia. Huhti-kesäkuussa Nordea ylsi 18,4 prosenttiin.
Konsernijohtaja Frank Vang-Jensen totesi, että kulunut neljännes oli kymmenes peräkkäinen neljännes, jolloin Nordea pystyi kasvattamaan liikevoittoaan vuositasolla.
Talouskasvun hidastuminen ja korkojen nousu on kuitenkin näkynyt Nordean lainatiskeillä. Myös rakennus- ja kiinteistöalan yrityksillä on haasteita.
– Asuntomarkkinoiden aktiivisuus on laskenut ja ihmiset sopeutuvat korkeampiin elinkustannuksiin ja kohonneisiin korkoihin, jotka ovat seurausta keskuspankkien koronnostoista. Epävarmassa tilanteessa ihmiset ovat varovaisempia ja empivät suuria hankintoja. Se näkyy meillä siinä, että asuntolainojen määrä ei ole kasvanut. Näemme kuitenkin jo pieniä rohkaisevia merkkejä piristymisestä Suomessa, Vang-Jensen sanoi STT:lle.
– Olen myös vaikuttunut siitä, miten hyvin asiakkaamme ovat pärjänneet. Ihmiset maksavat laskunsa ja selviytyvät hyvin, hän totesi.
Rahalla pitää olla hinta
Yleinen asuntolainojen viitekorko, 12 kuukauden euribor, on noussut viime vuoden kevään jälkeen miinukselta jo liki 4,2 prosenttiin. Paluuta nollakorkojen aikaan ei Vang-Jensenin mukaan ole näköpiirissä, eikä se olisi myöskään toivottavaa.
– Minusta on hyvin epäterve tilanne, jos rahalla ei ole hintaa. Silloin helposti sokaistuu, ottaa liian suuria lainoja ja aliarvioi riskit. Toivoisin, että palataan siihen aikaan, jolloin korot ovat plussan puolella, oli se sitten kaksi, kolme tai neljä prosenttia.
Vang-Jensenin mukaan Nordean odotus on, että korot nousevat vielä hieman nykytasosta, mutta alkavat sitten taas laskea kun inflaatio hidastuu.
Nordean riskiasema ja luottojen laatu on Vang-Jensenin mukaan pysynyt vakaana. Luottosalkku on laaja ja hajautettu, eikä konsernijohtajan mukaan näkyvissä ole merkkejä todellisista paineista.
Paljon huolta herättänyt Ruotsin kiinteistösektori ei Vang-Jensenin mukaan ole merkittävä riski Nordealle, koska sen osuus pankin koko lainasalkusta on pieni, noin kaksi prosenttia.
– Seuraamme kehitystä tarkkaan, mutta emme ole huolissamme, Vang-Jensen sanoi.
Luottotappioiden ja muiden vastaavien erien nettomäärä oli toisella neljänneksellä 32 miljoonaa euroa. Pankin ydinvakavaraisuussuhde nousi 16 prosenttiin, mikä ylittää viranomaisten määräämän vähimmäisvaatimuksen neljällä prosenttiyksiköllä.
Käyttötileille ei korkoja tipu
Handelsbanken, joka on Nordean suuri kilpailija Ruotsin markkinoilla, teki äskettäin suunnanmuutoksen tiliensä koroissa. Päivittäisille käyttötileille on alettu Handelsbankenissa maksaa 0,25 prosentin korkoa. Näiden tilien korot ovat olleet nollassa vuodesta 2008 asti.
Vang-Jensenin mukaan Nordealla ei ole suunnitelmia seurata Handelsbankenin jäljessä.
– Käyttötilit eivät ole oikea tuote heille, jotka haluavat tuottoa rahoilleen. Silloin pitää siirtyä säästötuotteeseen, joissa me voimme tarjota hyvin kilpailukykyisiä korkoja. Me sanomme asiakkaillemme, että jos teillä on ylimääräistä rahaa, jota säästää, pankaa se säästötilille.
Vang-Jensen huomautti, että käyttötilien hoitamisen kulut ovat Nordealla erittäin korkeat.
– Meillä on töissä yli 3 000 ihmistä, jotka eivät tee muuta kuin seuraavat rahaliikennettä, jotta me havaitsemme esimerkiksi rahanpesuyritykset. Kustannukset ovat suuret, joten me emme voi maksaa näille tileille korkoja.