Nokian menestys loi aikoinaan valheellisen kuvan meidän kilpailukyvystämme. Nokian menestys antoi sellaisen harhakuvan, että meillä on varaa kaikkeen. Rakennettiin sen kokoinen julkinen talous, johon meillä ei ikinä tulevaisuudessa tule olemaan varaa.
Liikaa munia samassa korissa. Ja sitten nähtiin mihin se johti. Että ei uutta Nokiaa enää vaan mieluummin vaikka sadoittain uusia kasvavia pk-yrityksiä
Kun Nokian matkapuhelinliiketoiminta alkoi hiipua 2010-luvulla, Suomen talous kohtasi haasteita. Nokian vaikutuksen väheneminen oli yksi tekijä, joka vaikutti julkisen talouden alijäämiin ja Suomen talouskasvun hidastumiseen. Tämä muistuttaa siitä, kuinka suurten yritysten menestys voi vaikuttaa koko kansantalouteen ja miten sopeutumiskyky sekä innovaatiot ovat avainasemassa talouden uudistumisessa.
Tehyn tasa-arvotupo 2007 eli tulopoliittinen kokonaisratkaisu johti myöhemmin siihen, että hoitajien saamat palkankorotukset annettiin seuraavalla palkkakierroksella myös muille kunta-aloille, mikä pyrki vakauttamaan palkkoja ja taloutta, mutta globaalin 2008 finanssikriisin iskiessä Suomi joutui tilanteeseen, jossa bruttokansantuote romahti 8,3 %. Tämä sysäsi julkisen sektorin velkatalouteen, kun valtio pyrki ylläpitämään talouden toimivuutta ja turvaamaan työpaikkoja. Julkisen sektorin palkat asemoitiin velkatalouteen, jota on paikattu vuodesta 2007 lähtien vuosittain veroilla sekä velalla eri hallitusten toimesta. Talouskasvu on ollut heikkoa vuodesta 2007, mikä on vaikuttanut Suomen taloudelliseen asemaan sekä velkaantumiseen.
Viennin supistuminen pahensi tilannetta, sillä monilla suomalaisilla yrityksillä oli haasteita kansainvälisillä markkinoilla. Erityisesti matalapalkka-alat kohtasivat ongelmia, kun työvoimakustannukset nousivat yksityisellä sektorilla, heikentäen kilpailukykyä entisestään.
Talouden romahtaminen ja sen seurauksena nousseet työvoimakustannukset loivat hankalan ympäristön uusien työntekijöiden palkkaamiselle. Yritykset joutuivat tasapainottelemaan kustannusten ja kannattavuuden välillä, mikä johti siihen, että rekrytointeja joko lykättiin tai ne kohdistuivat vain kaikkein välttämättömimpiin tehtäviin. Erityisesti pienemmät yritykset ja matalapalkka-alat kärsivät tästä, koska niiden resurssit eivät riittäneet kasvun ylläpitämiseen samassa tahdissa kuin ennen kriisiä.
Lisäksi finanssikriisin jälkeinen epävarmuus vaikeutti investointeja, mikä piti työllisyystilanteen haastavana. Kunnat sekä jotkut yritykset siirtyivät käyttämään määräaikaisia työsopimuksia tai muita joustavia ratkaisuja, mikä vaikutti työmarkkinoihin pitkäkestoisesti.
Historiallisesti katsottuna nämä vuodet olivat Suomen taloudessa murroksen aikaa, ja niiden vaikutukset tuntuvat yhä esimerkiksi työmarkkinoilla ja talouspolitiikassa
Toisin sanoen ilman talouskasvua julkisen sektorin palkkainflaatio on myrkkyä kansantaloudelle ja vie ostovoimaa jokaisessa tasossa.
Jairi Palonen
Kokkola