Nobelin rauhanpalkinnon saa tänä vuonna iranilainen naisten oikeuksien puolustaja Narges Mohammadi, kertoo Norjan Nobel-komitea. 51-vuotias Mohammadi on tällä hetkellä vangittuna Iranissa.
Nobel-komitean perustelujen mukaan Mohammadi palkitaan taistelustaan naisten sortoa vastaan Iranissa sekä kaikkien ihmisoikeuksien ja vapauden puolesta.
– Hänen rohkea taistelunsa on vaatinut valtavan henkilökohtaisen hinnan, komitea sanoo.
Iranin hallinto on tuominnut Mohammadin useita kertoja, yhteensä 31 vuodeksi, vankeuteen sekä 154 raipaniskuun. Nobel-komitean puheenjohtaja Berit Reiss-Andersen sanoi toivovansa Iranin vapauttavan Mohammadin, jotta tämä voisi osallistua palkintoseremoniaan Oslossa 10. joulukuuta.
Mohammadin nykyinen vankeus alkoi toissa marraskuussa, eikä hän ole nähnyt omia lapsiaan kahdeksaan vuoteen.
– Minulla ei ole juuri mitään mahdollisuutta päästä vapaaksi, hän sanoi AFP:lle kirjeitse vankilasta tehdyssä haastattelussa viime kuussa.
Mohammadin perheen mukaan rauhanpalkinto on historiallinen hetki taistelussa vapauden puolesta Iranissa. Mohammadin Instagram-tilillä, jota hänen läheisensä ylläpitävät, sanottiin palkinnon kuuluvan kaikille Iranin rohkeille naisille ja tytöille.
Mohammadi aloitti kansalaisaktivisminsa jo opiskelijana. Hän on muun muassa työskennellyt yhdessä maannaisensa Shirin Ebadin kanssa, joka sai Nobelin rauhanpalkinnon ihmisoikeuksien puolustamisesta jo vuonna 2003.
Iranin hallinnon silmätikuksi Mohammadi on joutunut muun muassa vastustaessaan kuolemanrangaistusta. Iran on yksi maailman eniten tuomittuja teloittavista maista.
"Nainen - Elämä - Vapaus"
Norjan Nobel-komitea viittaisi perusteluissaan viime vuoden syksyn tapahtumiin, jolloin nuoren kurdinaisen Mahsa Aminin kuolema Iranin poliisin käsissä laukaisi laajoja mielenosoituksia Iranin johtoa vastaan. Komitean mukaan mielensoittajien tunnus "Nainen – Elämä – Vapaus" kuvaa osuvasti nyt Nobel-palkitun Mohammadin työtä.
Nobel-komitean mukaan Mohammadi itse oli mielenosoitusten aikaan pahamaineisessa Evinin vankilassa Teheranissa. Kun tieto protesteista kulkeutui vankilan muurien sisälle, Mohammadi ryhtyi järjestämään toimintaa mielenosoittajien tukemiseksi. Tämän vuoksi hänen kohteluaan kovennettiin entisestään.
Mohammadi onnistui kuitenkin välittämään vankilasta ulos kirjoituksen, joka julkaistiin New York Times -lehdessä.
– Mitä enemmän he meitä vangitsevat, sitä vahvempia meistä tulee, kuului kirjoituksen viesti.
Nobel-komitean mukaan Mohammadin palkinto onkin samalla osoitettu kaikille Iranin mielenosoituksiin osallistuneille sadoilletuhansille ihmisille.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kehui Nobel-komitean valintaa.
– Mohammadin työ Iranin/islamin naisiin kohdistamaa pakko- ja väkivaltaa kohtaan on käsittämättömän rohkeaa, oman vapauden ja turvallisuuden kustannuksella, Purra kirjoitti viestipalvelu X:ssä.
Saksan ulkoministerin Annalena Baerbockin mukaan Iranin tulevaisuus kuuluu maan naisille.
EU:n johtajat onnittelivat
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvostoa johtava Charles Michel sanovat Mohammadin saaman palkinnon innostavan kaikkia naisten oikeuksien ja vapauden puolustajia.
– Me seisomme rinnallasi, von der Leyen vakuutti Mohammadille viestipalvelu X:n välityksellä.
Michel kuvailee iranilaista Mohammadia "toivon majakaksi" sorretuille naisille kaikkialla maailmassa. Hänen työnsä on muistutus siitä, että kaikki ovat turvassa vain siellä, missä naiset ovat turvassa, Michel kirjoitti X:ssä.
Iranista aseita hankkinut Venäjä kieltäytyi Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin suulla kommentoimasta rauhanpalkitun valintaa.
Rauhanpalkinnon saajaksi oli tänä vuonna ehdolla 351 ihmistä tai järjestöä.
Ohjelmajohtaja Ville Brummer CMI:stä arvioi kansalaisaktivistien ja kansalaisaktivismin palkitsemisen näkyneen rauhannobelistien valinnassa jo pidempään.
– Viimeiset 20 vuotta on ollut aika vähän presidentti (Martti) Ahtisaaren tyyppisiä rauhanvälittäjiä – tai kahta presidenttiä, jotka tekisivät rauhan. Se tarkoittaa, että kenttä muuttuu. Rauhaa ei tehdä enää sillä tavalla, Brummer kuvailee STT:lle.
Hän muistuttaa samalla, että naisten oikeudet ovat keskeisen tärkeitä myös rauhan näkökulmasta.
Viime vuonna rauhanpalkinnon saivat ukrainalainen ihmisoikeusjärjestö Center for Civil Liberties, valkovenäläinen ihmisoikeusaktivisti Ales Bjaljatski sekä venäläinen ihmisoikeusjärjestö Memorial.
----
Juttua korjattu klo 13.03: Iranin poliisin käsissä kuolleen naisen nimi on Mahsa Amini, ei Masha Amini.