Nobelin rauhanpalkinnon voittaneen Nihon Hidankyo -järjestön pääsihteeri Terumi Tanaka toivoo, että maailma olisi jatkossa vapaa ydinaseista ja sodista.
Tanaka on yksi kolmesta järjestön jäsenestä, jotka vastaanottivat rauhanpalkinnon tänään Oslon Nobel-palkintoseremoniassa. Nyt 92-vuotias Tanaka oli 13-vuotias, kun Yhdysvallat pudotti ydinpommit Nagasakiin ja Hiroshimaan.
Tanaka pitää huolestuttavana, että niin Venäjä kuin Israelkin ovat uhitelleet ydinaseiden käytöllä.
– Minä pyydän jokaista ihmistä ympäri maailman keskustelemaan siitä, mitä voisimme yhdessä tehdä ydinaseiden poistamiseksi maailmasta ja vaatiaksemme hallituksiamme toteuttamaan tämän tavoitteen, sanoi Tanaka palkintoseremoniassa pitämässään puheessa.
Nihon Hidankyo on Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommituksista eloon jääneiden japanilaisten järjestö.
Tukholman palkintoseremoniassa muutama tunti Oslon jälkeen jaettiin fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja taloustieteen Nobel-palkinnot.
Selvisi hengissä pommituksesta
Palkinnon vastaanotti kolme Nihon Hidankyo -järjestön jäsentä. Yhteensä seurueessa oli mukana 30 ihmistä, joista 17 oli ydinpommituksista selvinneitä.
– Olen yksi Nagasakin ydinpommituksesta selvinneistä. Olin silloin 13-vuotias, noin kolmen kilometrin päässä kohdasta, missä pommi räjähti, sanoi Tanaka.
Tanaka kertoo juosseensa talonsa alakertaan ja ehtineensä peittää silmänsä käsillään, ennen kuin paineaalto iski taloon. Hän havahtui myöhemmin painavan lasioven alta, minne paineaalto oli hänet paiskannut. Useita hänen perheenjäseniään kuoli joko välittömästi tai myöhemmin räjähdyksen jälkeen.
Pommituksissa tuhansia ihmisiä murskaantui talojen alle ja paloi kuoliaaksi. Myöhemmin iskivät ydinräjähdyksen aiheuttamat sairaudet.
– Kuolemat, joita näin silloin – niitä voi vain vaivoin kuvailla ihmiskuolemiksi. Tällaisen ei pidä koskaan enää antaa tapahtua, sanoi Tanaka.
Nykyiset ydinaseet tuhoisampia
Nihon Hidankyo perustettiin vuonna 1956 japanilaisten eloonjääneiden ja Tyynenmeren saarilla tehdyistä ydinkokeista kärsineiden yhteistyöjärjestöksi.
Nobel-komitean mukaan ruohonjuuritason järjestö palkittiin sen työstä ydinaseettoman maailman saavuttamiseksi. Komitean palkintoperusteiden mukaan on rohkaisevaa, ettei ydinaseita ole käytetty sodassa lähes 80 vuoteen Japanin elokuun 1945 pommitusten jälkeen. Tämän "ydinasetabun" syntymisessä japanilaisten eloonjääneiden toiminnalla on ollut merkittävä rooli.
Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommit surmasivat arviolta 120 000 ihmistä. Nobel-komitean mukaan nykypäivän ydinaseet ovat moninkertaisesti tuhovoimaisempia ja kykenevät tappamaan hetkessä miljoonia ihmisiä.
Kirjallisuuden Nobel 18. naiselle
Muut kuin rauhanpalkinto jaettiin Tukholman palkintoseremoniassa. Lääketieteen Nobel-palkinnon saivat tänä vuonna yhdysvaltalaiset Victor Ambros ja Gary Ruvkun. He saivat palkinnon työstään mikro-rna:n tutkimisessa ja löydöksistään sen toiminnasta ihmisen geenitoiminnan säätelyssä.
Geenitoiminnan säätely mahdollistaa esimerkiksi lihas- ja suolistosolujen sekä erityyppisten hermosolujen toiminnan. Mikäli ihmisen geenisäätely menee pieleen, voi se johtaa vakaviin sairauksiin, esimerkiksi syöpään ja diabetekseen.
Nobelin kirjallisuuden palkinnon sai eteläkorealainen Han Kang. Han Kang on 18. nainen, joka on saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
Han Kangilla toistuu useissa kirjoissa muistamisen teemat ja korealaiset kipukohdat. Uusimmassa Älä jätä hyvästejä -teoksessa taustalla on 1940-luvulla Jejun saarella tapahtunut kansannousu ja sitä seurannut verilöyly.
Fysiikan Nobel-palkinnon saivat John Hopfield Yhdysvalloista ja Geoffrey Hinton Kanadasta. Heidät palkittiin tutkimuksesta, joka on mahdollistanut tekoälyn eli koneoppimisen keinotekoisten neuroverkkojen avulla.
Hopfield ja Hinton ovat työskennelleet keinotekoisten neuroverkkojen parissa jo 1980-luvulta lähtien, ja heidän työnsä tuloksista on palkintokomitean mukaan ollut jo paljon käytännön hyötyä.
Talouden Nobel-palkinnoksi yleisesti kutsuttu Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto myönnettiin turkkilais-amerikkalaiselle Daron Acemoglulle ja brittiläis-amerikkalaisille Simon Johnsonille sekä James Robinsonille maiden välisten varallisuuserojen tutkimuksesta.
Tuomaristo nosti esiin, kuinka kolmikon tutkimus valottaa yhteiskunnallisten instituutioiden merkitystä selittävänä tekijänä sille, miksi jotkut maat menestyvät ja toiset eivät.
Viime vuonna iranilaisaktivistille
Viime vuonna Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin vangitulle iranilaisaktivistille Narges Mohammadille. Viime viikolla Iran vapautti Mohammadin, mutta vain kolmeksi viikoksi terveyssyiden takia.
Seremonioiden järjestämispäivä 10. joulukuuta on Alfred Nobelin kuolinpäivä.
Suomalaisista Nobelin ovat saaneet kirjailija Frans Emil Sillanpää, biokemisti Artturi Ilmari Virtanen, presidentti Martti Ahtisaari ja taloustieteilijä Bengt Holmström. Lisäksi suomalaisista on palkittu lääketieteilijä Ragnar Granit. Hän muutti uransa aikana Ruotsiin, jonka kansalaisuudenkin sittemmin sai.