Kaikki presidenttiehdokkaat paitsi perussuomalaisten Jussi Halla-aho katsovat, että presidentti Sauli Niinistö toimi oikein, kun hän kesällä otti kantaa hallituksen alkutaipaleen rasismikohuihin. Niinistö puuttui sekä silloisen perussuomalaisen ministerin Vilhelm Junnilan toimiin ja myöhemmin myös valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ulostuloihin ja kirjoituksiin.
Kysymys nousi esiin MTV:n presidentinvaalitentissä. Halla-ahon mielestä presidentin pitäisi pikemminkin nostaa keskusteluun esimerkiksi nuorisoon kohdistuvaa rikollisuutta ja huumekauppaa ja pyrkiä myös vauhdittamaan tarvittavaa lainsäädäntöä.
Halla-ahon mielestä presidentti Niinistö ei perehtynyt kovinkaan syvällisesti niihin asioihin, joihin otti kantaa.
– Se, mitä näiden ministereiden oli väitetty sanoneen ja tehneen, oli vääristynyt kuva todellisuudesta, niin kuin minä sen tunnen, Halla-aho sanoi.
Valitsijayhdistyksen ja vihreiden tukema Pekka Haavisto oli toista mieltä, samoin kokoomuksen Alexander Stubb.
– Minusta presidentti Niinistö toimi oikein. Hän toimi oikein sen vuoksi, että kysymys oli laajalle kansainväliseen lehdistöön levinneestä käsityksestä, että Suomessa vallitsee tällainen rasistinen kulttuuri, Haavisto sanoi.
Haaviston mielestä rasistiseen kielenkäyttöön puuttuminen ei sulje pois sitä, että myös jengiväkivaltaan puututaan.
Rasismiin puututtava
Stubb muistutti, että tänä päivänä noin kymmenen prosenttia suomalaisista ei ole syntynyt Suomessa.
– Me olemme huomattavasti moninaisempi yhteiskunta kuin koskaan aikaisemmin. Me olemme myös menossa kohti sellaista yhteiskuntaa, jossa me tarvitsemme lisää maahanmuuttoa. Ja se tarkoittaa myös sitä, että meidän on opittava sietämään toiseutta ja erilaisuutta, Stubb sanoi.
Vasemmistoliiton Li Andersson ja SDP:n Jutta Urpilainen olivat samoilla linjoilla.
– Huomaan, että Jussi Halla-aho ei edelleenkään kykene siihen, mutta pitää kyetä sanoa ääneen, että rasismi on todellinen ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa, sanoi Andersson.
Urpilainen kertoi itsekin joutuneensa Brysselissä ja muualla vastaamaan kysymykseen, onko Suomi rasistinen maa.
– Sen takia minusta oli tärkeää, että presidentti Sauli Niinistö otti asiaan kantaa, ja meillä täytyy olla nollatoleranssi rasismiin.
Valitsijayhdistyksen ja keskustan ehdokas Olli Rehn linjasi, että presidentin tehtävä on puolustaa tasavaltalaisia arvoja, eli ihmisarvoa, yhdenvertaisuutta, demokratiaa, oikeusvaltiota.
– Sen takia oli aivan välttämätöntä tehdä selväksi, että meillä ei ole sijaa Suomessa rasismille.
Stubb tavoittelisi Naton huippukokousta Suomeen
Alexander Stubb katsoo, että Suomen pitäisi ottaa hoitaakseen Naton vuoden 2026 tai 2027 huippukokous.
– Se vahvistaa myös amerikkalaisten läsnäoloa täällä ja amerikkalaisten sitoutumista, Stubb sanoi MTV:n presidenttitentissä keskiviikkoiltana.
Lisäksi Suomen tulee tähdätä YK:n turvallisuusneuvoston kiertäväksi jäseneksi vuosina 2029–30, kuten tavoitteeksi on jo otettu.
Samalla Suomi on ensi vuonna vuorossa toimia Etyjin puheenjohtajana.
– Silloin kuuden vuoden aikana me hoidamme Etyjiä, Natoa ja YK:ta. Tämä on se rooli, joka Suomen pitää ottaa seuraavien vuosien aikana, Stubb visioi.
Pekka Haavisto jäähdytteli Stubbin vauhtia hiukan ja totesi, että Etyj on vähän jäähyllä Venäjän toimien takia. Hän ei uskonut, että Etyjistä olisi tulossa rauhanfoorumia esimerkiksi Ukrainan osalta.
YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi pyrkiminen voi sitä vastoin joutua vastatuuleen sen johdosta, että Suomi leikkaa kehitysyhteistyöstä, Haavisto huomautti.
Suomi pyrki turvallisuusneuvoston jäseneksi edellisen kerran vuosiksi 2013–2014, mutta kärsi silloin tappion YK:n yleiskokouksen äänestyksessä. Vaihtuviksi jäseniksi valittiin silloin Luxemburg ja Australia.
"Geostrateginen virhe leikata kehitysapua"
Tentissä keskusteltiin myös Suomen vastikään kertomista yli miljardin euron leikkauksista kahdenvälisen kehitysyhteistyön määrärahoihin. Stubb sanoi, ettei kehitysyhteistyötä voi katsoa vain kirjanpitoharjoituksena. Hän myönsi toisaalta, että ei olisi itse halunnut näin suuria vähennyksiä.
– En olisi leikannut noin paljon itse, mutta esimerkiksi leikkaukset Myanmarista ja Afganistanista ovat oikeita, koska ne eivät vastaa tällä hetkellä meidän intressiimme.
Jutta Urpilainen katsoi, että Suomi on väärällä linjalla. Kehitysyhteistyön leikkaaminen johtaa lopulta laittoman maahanmuuton lisääntymiseen, hän arvioi.
– Tämä on suuri geostrateginen virhe, että Suomi leikkaa miljardilla kehitysyhteistyön määrärahoja tilanteessa, jossa me nähdään, että väestö lisääntyy globaalissa etelässä. Suomen ei pidä pienentää itseänsä, vaan meidän pitää luoda kumppanuksia, auttaa kestävää kehitystä ja sitä kautta hallita maahanmuuttoa.
Ehdokkaat eri linjoilla tulehtuneesta työmarkkinatilanteesta
Presidenttiehdokkaat olivat MTV:n presidentinvaalitentissä eri linjoilla suhtautumisessaan tulehtuneeseen työmarkkinatilanteeseen ja ensi viikolla uhkaaviin laajoihin lakkoihin.
Kokoomuksen Stubb halusi pysytellä tulehtuneen tilanteen ulkopuolella ja korosti, että keskustelussa ei saa luoda illuusiota siitä, että tasavallan presidentti jollain tavalla voisi puuttua sisäpolitiikkaan.
– Tasavallan presidentti on yhdistävä tekijä. Hän on siinä keskellä. Hän ei ota kantaa hallituksen puolelta, ei työmarkkinaosapuolelta, vaan koko Suomen puolelta, Stubb sanoi.
Keskustan tukema valitsijayhdistyksen ehdokas Olli Rehn patisti osapuolia neuvottelupöytään.
– Mielestäni tässä tilanteessa nyt olisi kaikkein tärkeintä, että kaikki osapuolet hengittäisivät syvään, pakittaisivat vähän, peruttaisiin työtaistelutoimet ja neuvoteltaisiin näiden uudistusten sisällöstä oikeasti, Rehn sanoi.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho sanoi, että presidentti ei voi lähteä "mikromanageroimaan" yhteiskuntaa eikä ryhtymään osapuoleksi puoluepolitisoituneissa kysymyksissä. Hän kuitenkin korosti, että presidentin on hyvä muistuttaa kansalaisia vallitsevista taloudellisista realiteeteista.
– Suomi elää tällä hetkellä kroonisesti velaksi. Meillä ei ole varaa tällä kansantaloudella ylläpitää kaikkea sitä tärkeää, jota meillä on rakennettu, Halla-aho sanoi.
Halla-aho painotti työmarkkinajärjestöihin viitaten, että Suomessa lainsäädännöstä päättää kansan valitsema eduskunta eikä millekään ulkoparlamentaarisille toimijoille voi antaa veto-oikeutta lainsäädäntöön.
"Vähemmistön ääntä kuunneltava"
Vihreiden tukema valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto oli Halla-ahon kanssa eri linjoilla sanoessaan, että eduskunnan enemmistön kannattaa kuunnella vähemmistön ääntä.
– Vierastan sellaista ajatusta, että eduskunta tai hallitus sanelee työntekijöille heidän työehdoistaan tällä tavalla, Haavisto sanoi.
SDP:n Jutta Urpilaisen mukaan työmarkkinakiistassa on kyse myös siitä, että ammattiyhdistysliike halutaan laittaa ideologisesti polvilleen.
– Ja valitettavasti se ei tuota mitään hyvää, Urpilainen sanoi.
Olli Rehn sanoi, että presidenttinä hän kutsuisi työmarkkinaosapuolet kahville ilman tiedotusvälineiden kameroita purkamaan sumaa.
– Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus voisi olla sellainen vähemmän tärkeä asia käytännössä, joka voitaisiin pakittaa ja alkaa siitä purkamaan sumaa ja hakemaan ratkaisua, Rehn sanoi.