Presidentti Sauli Niinistö kommentoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin perjantaista puhelinkeskustelua Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.
Niinistö sanoi olevansa aika lailla vakuuttunut siitä, että puhelusta oli koordinoitu etukäteen Yhdysvaltojen kanssa. Hän huomautti, että mahdollisesta puhelinkeskustelusta oli spekuloitu jo noin kuukausi sitten.
– Voisi olla, että tämä ajoitus sitten sattuu niin, että ensin on keskusteltu Bidenin hallinnon kanssa ja sitten vielä mahdollisesti Trumpinkin hallinnon kanssa, että mitä tehdään, Niinistö sanoi.
Yhdysvalloissa Joe Bidenin kausi presidenttinä jatkuu tammikuulle, jolloin presidentiksi nousee Donald Trump.
Puhelinkeskustelu oli Scholzin ja Putinin ensimmäinen liki kahteen vuoteen. Edellisen kerran johtajat keskustelivat toissa vuoden joulukuussa.
Zelenskyi arvosteli puhelua
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi arvosteli puhelinkeskustelua tuoreeltaan. Hänen mukaansa se avaa Pandoran lippaan ja antaa Putinille toivoa tämän kansainvälisen eristyksen helpottamisesta.
Niinistö sanoi pitävänsä Zelenskyin kantaa ymmärrettävänä.
– Hän on kautta linjan korostanut sitä, että keskusteluyhteyttä ei pidä olla. Pitää olla Venäjän täysi eristäminen. Ja epäilemättä hän tuossa mielipiteessään pysyy.
Niinistö ei kuitenkaan usko Scholzin puhelun johtavan siihen, että Putiniin aletaan olla laajemminkin yhteydessä.
– Sinänsähän tuo puhelu ei taida paljoa mitään muuttaa.
Pohjois-Korean toiminta "pysäyttävää"
Niinistö kommentoi Ylen Ykkösaamussa myös sitä, että Venäjä on saanut tuekseen sotilaita Pohjois-Koreasta.
Yhdysvaltojen mukaan Venäjälle on saapunut noin 10 000 pohjoiskorealaista, joista ainakin osa on siirretty Kurskin rintamalle. Siellä heitä on jo havaittu taisteluissa venäläisten rinnalla.
Niinistö sanoi, että Pohjois-Korea näyttää olevan kovin halukas olemaan mukana ja löytämään kumppanin, joita heillä ei juuri ole.
– Kyllähän se aika pysäyttävää on, että ehkä maailman autoritäärisin maa, Pohjois-Korea, sitten hakee meidän naapuristamme kumppania, Niinistö sanoi.
– En usko, että se sinänsä sodan kulkuun kovin paljoa vaikuttaa. Mutta tietysti siihen, miltä se näyttää, vaikuttaa paljonkin. Syntyy siis tuollainen yhteinen koalitio: Venäjä–Pohjois-Korea. En usko, että sillä kyllä mahdollisen rauhan tilanteen kohdalla on kovinkaan paljoa merkitystä.
Lissabonin sopimuksen artikla esiin
Niinistö puhui haastattelussa laajasti myös Euroopan asemasta nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Hän sanoi, että Euroopan pitää havahtua ottamaan täysi osa turvallisuutensa takaamisesta.
– Tässä on vähän pullisteltu amerikkalaisilla lihaksilla eurooppalaisissa puheissa, Niinistö sanoi.
Hän nosti esiin EU:n Lissabonin sopimuksen artiklan 42.7, joka koskee kahdenvälistä avunantovelvollisuutta. Hän huomautti, että kyseessä on vahva moraalinen ja eettinen muttei oikeudellinen velvoite.
– Nyt pitäisi hiljaisuus päättyä sen artiklan kohdalla. Siitähän on vaiettu. On viitattu enemmän vain Natoon ja Yhdysvaltoihin. Nyt pitää ottaa asiat omiin käsiin. Ja suunnitella aika tarkoin, että miten Euroopan unionin maat toisia auttaisivat.
Niinistö korosti, ettei tällä ole mitenkään tarkoitus väheksyä Naton roolia ja sen peruskirjan artikla viiden turvatakuita. Hän huomautti, että kun artikla viiden aktivoiminen vaatii yksimielisyyden, pystyy kahdenvälistä auttamista tekemään hyvin suunniteltuna tunneissa.
Niinistö sanoi myös, että samalla kun puhutaan eri maiden puolustusmenojen määrästä suhteessa bruttokansantuotteeseen, on tärkeää puhua myös siitä, mitä tuolla rahalla on saatu ja mitä sillä saadaan.
– Tässä suhteessa tilastotiedot ovat aika surkeita. Vuodesta 1990, kylmän sodan päättymisestä tähän hetkeen verrattuna aseistuksen määrä Euroopassa on romahtanut, paikka paikoin, riippuen aselajista, jopa 70 prosentilla.