Länsi-Afrikassa Nigerissä vallankaappaajat varoittavat ulkopuolisia maita sekaantumasta sotilaallisesti maan tapahtumiin.
Vallankaappaajat lukivat asiasta lausunnon maan kansallisessa televisiossa.
Tietyt arvovaltaiset henkilöt harkitsevat yhteenottoa, vallan kaapanneet sotilaat väittivät televisiossa. Yhteenotto ei heidän mukaansa "päättyisi mihinkään muuhun kuin Nigerin väestön joukkomurhaan ja kaaokseen".
Presidentin vartioston jäsenistä koostuva sotilasjoukko väitti eilen kaapanneensa vallan Nigerissä.
Maan uudeksi johtajaksi nimettiin tänään valtiontelevisiossa kenraali Abdourahamane Tchiani. Kenraalin mukaan vallankaappaus tehtiin vastauksena turvallisuustilanteen heikkenemiseen, joka liittyy jihadistien väkivaltaisuuksiin alueella.
Euroopan unioni sanoo lausunnossaan, että jos maan perustuslaillista järjestystä rikotaan millään tavalla, sillä on seurauksia EU:n ja Nigerin väliselle yhteistyölle.
Myös Nigerille annetun kaiken rahallisen tuen välitön keskeyttäminen on EU:n lausunnon mukaan mahdollista.
Myös Kenian presidentti William Ruto tuomitsi perjantaina Nigerin vallankaappauksen ja kutsui sitä "vakavaksi takaiskuksi" Afrikan mantereelle.
– Nigerin kansan pyrkimyksiä perustuslailliseen demokratiaan horjutettiin perustuslainvastaisella hallituksenvaihdolla, Ruto sanoi videoviestissä.
Ranska: Vallankaappaus ei ole vielä lopullinen
Ranska ei tunnusta vallankaappausta, Ranskan ulkoministeriö ilmoitti tänään iltapäivällä. Niger on Ranskan entinen siirtomaa.
Nigerin presidentti Mohamed Bazoum on tavoitettavissa ja hyvässä kunnossa, Ranskan ulkoministeri Catherine Colonna sanoi aiemmin päivällä. Ministerin mukaan Bazoum oli puhunut Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa varhain tänä aamuna.
Colonna sanoi myös, ettei vallankaappaus Nigerissä ollut vielä lopullinen. Ulkoministeri toi ilmi toivonsa siitä, että Bazoumin presidentinpalatsiin teljenneet sotilaat noudattaisivat kansainvälisiä vaatimuksia palata demokraattiseen hallintoon.
– Edelleen on olemassa tie ulos, jos vastuussa olevat kuuntelevat kansainvälistä yhteisöä, Colonna sanoi.
Presidentti Macron puolestaan kuvaili vallankaappausta vaaralliseksi ja vaati presidentti Bazoumin vapauttamista.
– Tämä vallankaappaus on täysin lainvastainen ja syvästi vaarallinen nigeriläisille, Nigerille ja koko alueelle, sanoi Macron.
Ulkoministeri Colonnan mukaan Länsi-Afrikan talousyhteisö Ecowas kokoontuu luultavasti sunnuntaina, jolloin saatettaisiin päättää mahdollisista sanktioista. Colonnan mukaan Ranska tukisi sanktioita.
Presidentti yhä teljettynä palatsiinsa
Presidentti Bazoum ja hänen perheensä ovat olleet keskiviikkoaamusta lähtien asunnossaan presidentinpalatsissa.
Vallankaappauksen tekivät presidentin vartioston päälliköt. Torstaina he saivat laajan armeijan tuen taakseen.
Nigerin asevoimien sotilasjohto perusteli vallankaappareiden julistuksen allekirjoittamista tappavan yhteenoton välttämisellä.
Presidentti Bazoum puolestaan vakuutti torstaina Twitterissä, että Nigerin demokratiaa suojellaan.
Bazoum valittiin presidentiksi vuonna 2021 Nigerin ensimmäisissä demokraattisissa vaaleissa.
Naapurivaltiossa solmittu liitto Venäjän kanssa
Niger on yksi maailman köyhimmistä valtioista. Maassa on nähty neljä sotilasvallankaappausta sen jälkeen, kun Niger itsenäistyi Ranskasta vuonna 1960.
Presidentti Bazoum, jota on pidetty länsimaiden avainliittolaisena alueella, on ollut yksi yhä harvalukuisemmasta joukossa vaaleilla valittuja ja länsimielisiä johtajia Sahelin alueella Pohjois-Afrikassa.
Jihadistikapinat ovat johtaneet vallankaappauksiin Nigerin naapurivaltioissa Malissa ja Burkina Fasossa.
Niissä jihadistit ovat pakottaneet ranskalaisia joukkoja pois maista. Malissa hallitseva armeija on solminut myös tiiviin liiton Venäjän kanssa.