Kolumbian ja Panaman rajalla sijaitseva Darienin viidakko on vaikeakulkuinen ja vaarallinen paikka, jossa moni siirtolainen on menettänyt henkensä matkalla kohti pohjoista.
Se on myös ainoa maasilta Etelä-Amerikasta Keski-Amerikkaan ja sitä kautta Yhdysvaltojen rajalle, ja sen vuoksi merkittävä siirtolaisten kulkureitti. Viime vuonna viidakon läpi taivalsi ennätysmäärä siirtolaisia, Panaman viranomaisten mukaan yli 500 000 ihmistä.
Luonnon ja ihmisten aiheuttamat vaarat huomioon ottaen ei ole ihme, että siirtolaisia pyrkii Yhdysvaltoihin myös vaihtoehtoisia reittejä. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM kertoi viime syksynä, että Kuubasta ja Afrikan maista tulevat siirtolaiset saapuvat yhä useammin Keski-Amerikkaan lentäen ja välttävät näin vaarallisen matkan Darienin läpi.
Keski-Amerikassa sijaitseva Nicaragua on viime vuosina tehnyt siitä entistä helpompaa poistamalla viisumivaatimuksia ja tuomalla siirtolaisia maahan tilauslennoilla.
Siirtolaiskysymykset ovat taas erityisen ajankohtaisia, sillä Yhdysvaltain presidentiksi pyrkivä Donald Trump otti asiaan kantaa republikaanien puoluekokouksessa perjantaiaamuna Suomen aikaa. Hän kertoi muun muassa aikeestaan sulkea Yhdysvaltain eteläraja ja rakennuttaa Yhdysvaltain ja Meksikon välinen raja-aita valmiiksi.
Aseellistettua siirtolaisuutta
Washingtonilaisen ajatushautomon The Inter-American Dialoguen laskelmien mukaan toukokuun 2023 ja toukokuun 2024 välisenä aikana Nicaragua lennätti maahan yli 200 000 siirtolaista tilauslennoilla.
Nicaraguan kautta tilauslennoilla kulkeneita siirtolaisia voi kuitenkin olla vielä paljon enemmän. Uutissivusto La Prensan mukaan tammikuun 2022 ja marraskuun 2023 välillä pääkaupunki Managuan lentokentän kautta saapui maahan 1,43 miljoonaa matkailijaa, mutta 600 000 ei poistunut samaa reittiä.
– Nicaragua on tarttunut eri puolilta maailmaa tulevan suuren siirtolaismäärän tarjoamaan tilaisuuteen, sanoo STT:lle Manuel Orozco, Inter-American Dialoguen siirtolaisuusohjelman johtaja.
Hän pitää selvänä, että kyse on "aseellistetusta siirtolaisuudesta", eli Nicaraguan hallituksen tahallisesta toiminnasta, jolla edistetään siirtolaisten liikkumista Yhdysvaltojen ja Meksikon rajalle.
Nicaragua on viime vuosina helpottanut monien ulkomaalaisten saapumista maahan. Kuubalaisilta viisumivaatimus poistettiin loppuvuodesta 2021. Myöhemmin viisumivaatimuksia on Orozcon mukaan poistettu esimerkiksi Haitin sekä useiden Afrikan ja Aasian maiden osalta.
Suurin osa tilauslennoilla Nicaraguaan saapuvista siirtolaisista on Orozcon mukaan kuubalaisia tai haitilaisia. Muilta mantereilta saapuneiden joukossa on eniten intialaisia sekä tiettyjen Afrikan maiden kansalaisia.
Tilauslentoja on tullut lähimaiden lisäksi myös esimerkiksi Euroopasta.
Libyassa tutkitaan parhaillaan tapausta, jossa Ghadames Air -lentoyhtiön epäillään lennättäneen satoja Yhdysvaltoihin pyrkineitä aasialaisia siirtolaisia Nicaraguaan.
Painetta Yhdysvalloille, rahaa Nicaragualle
Nicaraguan ja Yhdysvaltojen suhde on kireä. Sitä on heikentänyt presidentti Daniel Ortegan hallinnon harjoittama opposition vainoaminen, johon Yhdysvallat on vastannut talouspakotteilla.
Itsevaltaisesti maata johtava Ortega on entinen vasemmistosissi ja erittäin USA-vastainen.
– Hänellä on 1970-1980-lukujen vasemmistolainen käsitys Yhdysvalloista jenkki-imperialismina, Orozco kuvailee.
Yhdysvallat on pyrkinyt torjumaan pakotteilla myös siirtolaisten välineellistämistä. Toukokuussa eräs Yhdysvaltain hallinnon vanhempi virkamies syytti medialle pidetyssä taustapuhelussa Nicaraguan hallitusta "epätoivoisten ja haavoittuvaisten siirtolaisten aseellistamisesta ja hyötymisestä".
– Hallinto muun muassa myy lentokentille saapuville siirtolaisille viisumeita, jotka vaativat heitä poistumaan maasta 96 tunnin kuluessa, virkamies sanoi toimittajille.
Siirtolaisuuden masinointi onkin Nicaragualle samaan aikaan mahdollisuus aiheuttaa painetta Yhdysvalloille sekä tehdä rahaa, Orozco sanoo.
– Viimeisten 18 kuukauden aikana Nicaraguan hallinto on hyötynyt siirtolaisista ainakin 100 miljoonaa dollaria, Orozco sanoo.
Nicaragualaisten joukkopako
Nicaragua ajaa siirtolaisia kohti Yhdysvaltoja myös toisella tavalla. Inter-American Dialoguen mukaan vuoden 2019 jälkeen Nicaraguan väestöstä 13 prosenttia on lähtenyt maasta.
Taustalla ovat hallituksen sortotoimet. Ortegan hallitus tukahdutti vuonna 2018 väkivaltaisesti laajat hallituksen vastaiset mielenosoitukset, ja kovat otteet toisinajattelijoita kohtaan ovat jatkuneet myös sen jälkeen.
Meksikon ja Yhdysvaltojen rajalle saapui viime vuonna arviolta noin kolme miljoonaa siirtolaista, kun mukaan lasketaan rajavartijoiden kohtaamisen välttäneet ihmiset.
Heistä ainakin 100 000 oli nicaragualaisia ja 200 000 Nicaraguan kautta tilauslennoilla kulkeneita, Orozco sanoo.
Lisäksi ovat vielä muilla keinoin Nicaraguan läpi kulkeneet siirtolaiset, joita heitäkin on merkittävä määrä.
– Ainakin kymmenen prosenttia siirtolaisuudesta on siis Nicaraguan mahdollistamaa, joko ajamalla ihmisiä pois maasta tai kuljetusten kautta, Orozco sanoo.
Ylipäätään siirtolaiset tulevat Orozcon mukaan ensisijaisesti "poliittisesti vaikeista maista", minkä rajalle saapuneiden kansallisuudet osoittavat. Viime vuosina Yhdysvaltain ja Meksikon rajalle on saapunut siirtolaisia paitsi Venezuelasta, Nicaraguasta, Kuubasta ja Haitista, myös esimerkiksi Kiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta.
Pakotteet purevat lentoihin
Yhdysvallat ilmoitti toukokuussa uusista pakotteista yli 250 Nicaraguan hallinnon edustajalle. Joukossa oli esimerkiksi poliiseja, syyttäjiä ja tuomareita. Pakotteiden syyksi kerrottiin hallinnon hyökkäykset ihmisoikeuksia ja perusvapauksia vastaan, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukahduttaminen ja haavoittuvista siirtolaisista hyötyminen.
Samaan aikaan Yhdysvallat julkaisi myös ilmailualalle varoituksen siitä, että salakuljetus- ja ihmiskauppaverkostot voivat käyttää laillisia palveluja laittomaan maahantuloon. Toimijoita pyydettiin muun muassa tarkkailemaan riskialttiita reittejä ja ilmoittamaan epäilyksiä herättävistä yrityksistä.
Pakotteilla ja niiden uhalla on Orozcon mukaan ollut pelotevaikutus tilauslentojen järjestämiseen.
– Ne ovat loppuneet ainakin väliaikaisesti.
Pakotteiden pidemmän aikavälin vaikutukset siirtolaisuuteen ovat kuitenkin vielä kysymysmerkki.
– Tämä on suurempi ongelma, ulkopoliittinen ongelma, jota Yhdysvaltojen ja muiden maiden tulisi käsitellä sellaisenaan. Silti siihen suhtaudutaan vain rajaongelmana, Orozco sanoo.