Yksinäisyyttä aiheuttavat elämänmuutokset, kuten muutto, sairaudet, ero tai läheisen menettäminen. Yksinäisyys kilpistyy usein ulkopuolisuuden tunteeseen.
Eläkkeelle jäävä ihminen jää kaikkien työssä olevien asioiden ulkopuolelle. Hän ei kuulu enää tärkeänä pitämäänsä porukkaan. Moni ikäihminen kokee syrjintää ja jopa hyljintää.
Päivätoimintaa ei saa lopettaa hoivakodeissa ja kotona asuville ikäihmisille. Vastustan ehdottomasti päivätoiminnan siirtämistä nettiin. Toimintapäivissä tavataan muita silmäkkäin, saadaan virikkeitä, kuntoillaan, syödään jne. Saunominen ja peseytyminen ei onnistu netissä. Tämä on monen ihmisen ainoa viikon kohokohta tavata muita.
Tästä eivät kustannukset lisäänny, vaan tuovat merkittäviä säästöjä. Nettiin siirtyminen lisää ahdistusta, yksinäisyyttä ja sairauksia.
Yksinäisyys on niin suuri teema nykymaailmassamme, että meillä on enemmän kuin koskaan velvollisuus olla mukana rakentamassa osallistavampaa yhteiskuntaa.
Suomessa keskimäärin 20 prosenttia ihmisistä kokee yksinäisyyttä. Ikäihmisistä yksinäisyydestä kärsii joka kolmas. Suomessa sadat tuhannet ihmiset kokevat yksinäisyyttä
Uusia ystäviä voi löytää muun muassa harrastusten parista, kerhoista, yhdistyksistä, naapureista, lemmikkieläimistä ja vapaaehtoistoiminnasta.
Yhteisöllisyyden syntymiselle hyvää maaperää on, kun arjessa on paikkoja pysähtyä ja kokoontua. Tarvitaan paikkoja missä ihmiset kohtaavat toisiaan, vaihtavat ehkä aluksi muutaman sanan, jäävät seuraavan kerran juttelemaan vähän pidempään.
Järjestetyt tilaisuudet vaikuttavat suoraan mielialaamme. Jos tilaisuudet toistuvat, mielialamme paranee vaikuttaen kaikkeen toimintaan.
Tutustuminen alkaa tutustumisesta yhteen ihmiseen kerrallaan. Kun ryhmässä jokaiseen on saanut pienenkin henkilökohtaisen positiivisen kontaktin, alkaa syntyä kokemus ryhmään kuulumisesta ja yhteisöllisyydestä.
Ei hylätä näitä terveyden pilareita.
Pauli Kankaanpää (kesk.)
E-P:n hyvinvointialueen aluevaltuustoehdokas
Seinäjoki