Nettikaupoissa myytävien kotitestien kirjo on mittava. Kotioloissa voi testata melkein mitä vain aina virtsatietulehduksesta raskauteen tai mahdollisuuteen sairastua syöpään tai munuaistautiin.
Puhumattakaan testeistä, jotka mittaavat alkoholin sietokykyä tai pintojen homeitiöiden määrää.
Myynnissä on jopa testi, joka lupaa selvittää kumppanin uskottomuuden. Tosiasiassa lähes 50 euroa maksava testi kertoo siemennestetahroista kankaassa, eikä mitään siitä, miten tai milloin ne ovat syntyneet.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo ensisijaisesti testien valmistajia, kaupallisia toimijoita ja ammattilaiskäyttöä niiden testien osalta, jotka luokitellaan terveydenhuollon laitteiksi.
Esimerkiksi uskottomuustesti ja alkoholin sietokyvyn testi eivät ole sellaisia.
–Valmistajien ja kaupallisten toimijoiden valvonnalla pyritään varmistamaan, että tarjolla olevat testit ovat toimivia ja turvallisia. Tähän liittyy esimerkiksi pakkausmerkintöjen ja käyttöohjeiden valvonta. Käyttöohjeiden tulee olla sellaiset, että kuluttaja osaa käyttää testiä oikein ja turvallisesti. Ohjeissa tulee neuvoa tilanteet, jolloin tulee ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, kertoo Valviran ylitarkastaja Nelli Karhu.
Kilpailu- ja kuluttajaviranomaiselle ei ole tullut testeistä juurikaan ilmoituksia. Ainoastaan geenitesteistä on vuosien aikana tullut yksittäisiä valituksia.
Myynnissä olevat testit ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Kannattaa siis olla tarkkana, mitä on testaamassa.
Kuluttajalle tilanne voi olla pulmallinen, sillä myynnissä on esimerkiksi geenitestejä, jotka lupaavat kertoa yksilön alttiudesta sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, alzheimerintautiin sekä rinta- tai eturauhassyöpään.
Näitä alttiutta ja riskiä sairauteen mittaavia testejä on alettu valvoa vasta keväällä voimaan tulleen EU-asetuksen myötä.
–Uusi asetus huomioi geenitestit niin, että potilaalle on pystyttävä antamaan neuvoa siitä, mitä tulos tarkoittaa, Karhu kertoo.
Raskaustesti on aika yksiselitteinen, sillä jos henkilö ei ole raskaana, ei kehossa ole HCG-hormonia, jonka pitoisuutta testi mittaa.
Sydän- ja verisuonitautien riskitestit sen sijaan kertovat nimensä mukaisesti tietystä alttiudesta sairastua.
–Koska kyseessä on monitekijäinen ryhmä sairauksia, joiden geneettinen tausta tunnetaan vain osittain ja ympäristötekijöillä on suuri vaikutus, testien luotettavuus on kyseenalainen, kertoo akatemiatutkija Laura Ahtiainen Biotekniikan instituutista.
Sydän- ja verisuonitaudin riskitestit perustuvat geneettisten riskitekijöiden kuten APOE-geenin tiettyjen alleelien analysointiin. Kardiologian professori, ylilääkäri Juhani Airaksinen suhtautuu tällaisiin testeihin kriittisesti.
–Keskivertoriski sairastumiseen voi olla 0,1 prosenttia, kun taas geenin kantajilla se on 0,5 prosenttia. Tulos saa kuulostamaan, että riski sairastua on viisinkertainen, mutta edelleen sillä on vähäinen merkitys yksilön kannalta, Tyksin Sydänkeskuksessa työskentelevä Airaksinen summaa.
On hyvä, jos positiivinen testitulos saa muuttamaan epäterveellisiä elintapoja, mutta muuten se voi aiheuttaa turhaa mielen alakuloa. Varsinkin jos asiaa rupeaa huolehtimaan vuosia etukäteen.
Vaikka sairaudelle olisi alttius, se ei tarkoita, että se koskaan ilmenee. Testit voivat antaa käyttäjälleen tunteen elämänhallinnasta, mutta harvoin niillä on varsinaista lääketieteellistä arvoa.
Testit ovat hyödyllisiä silloin, kun niitä käytetään sairaanhoidon apuna, kuten lapsettomuushoidoissa. Ovulaation tunnistaminen on tärkeä vaihe lapsettomuushoidoissa. Se tapahtuu siihen kehitetyn testin avulla, joka mittaa lutenisoivaa hormonia LH:ta.
–Me ohjeistamme potilaita käyttämään apteekkien tai markettien tuotteita. Kun puhutaan testeistä, on hyvä ymmärtää, että esimerkiksi ovulaatio- ja raskaustestit ovat helppokäyttöisiä ja luotettavia, kertoo lääketieteen tohtori Antti Perheentupa.
Turun yliopistollisen sairaalan naistentautien poliklinikan ja lapsettomuuspoliklinikan osastonylilääkärinä työskentelevä Perheentupa ei niputa esimerkiksi vaihdevuositestiä samaan hyödyllisten testien sarjaan. Vaihdevuositesti mittaa FSH-hormonia, jonka taso nousee, kun munasarjojen toiminta hiipuu.
–FSH-arvot voivat vaihdella hyvin dramaattisesti lyhyen ajan sisällä, joten testin antama tulos voi olla eri jopa saman päivän sisällä, Perheentupa toteaa.
Hän pitää testin lisäarvoa vähäpätöisenä. Jos yli 48-vuotiaalle naiselle tulee vaihdevuosioireita, on hänellä kaikella todennäköisyydellä alkanut vaihdevuodet.
Saara Kärki
Juttu on julkaistu lehdessä 18. heinäkuuta 2017.