Toistaiseksi ei ole sovittuna päivämäärää virallisille neuvotteluille äärijärjestö Hamasin, Israelin ja välittäjämaiden kesken.
Kanslian mukaan Netanjahu puhui lauantai-iltana Yhdysvaltain Lähi-idän erikoislähettilään Steve Witkoffin kanssa. Lausunnon mukaan kaksikko sopi, että Washingtonin-tapaamisessa keskustellaan siitä, kuinka neuvotteluissa edetään.
Sunnuntaina ennen astumistaan lentokoneeseen Netanjahu sanoi, että keskusteluissa puhuttaisiin "Hamasin kukistamisesta, tavoitteesta kaikkien panttivankien vapauttamiseksi ja Iranin terroristihaaran kanssa toimimisesta".
Aseleposopimuksen toisen vaiheen odotetaan sisältävän vielä vankeudessa olevien vankien vapauttamisen ja keskusteluja sodan pysyvämmästä lopettamisesta, jota useat Netanjahun hallituksen jäsenet vastustavat.
Tiistaina Netanjahun on määrä tavata presidentti Donald Trump Valkoisessa talossa. Netanjahu on ensimmäinen ulkomainen johtaja, jonka uuden presidenttikautensa hiljattain aloittanut Trump tapaa.
– Mielestäni se on todiste israelilais-yhdysvaltalaisen yhteistyön vahvuudesta, sanoi Netanjahu.
Jordanian kuningas Trumpin vieraaksi
Myös Jordanian kuningas Abdullah on hyväksynyt Trumpin kutsun Valkoiseen taloon, kertoi maan kuninkaallinen palatsi sunnuntaina. Jordanialaiskuninkaan on määrä tavata Trump Yhdysvalloissa 11. helmikuuta.
Trump sanoi noin viikko sitten haluavansa siirtää Gazan asukkaat pois alueelta ainakin tilapäisesti jälleenrakennuksen ajaksi. Trump sanoi, että hän oli jo puhunut asiasta Jordanian kuninkaan kanssa ja aikovansa puhua siitä Egyptin presidentin kanssa.
Trumpin mukaan asukkaiden siirto voisi olla joko väliaikainen tai pitkäkestoinen.
Egypti ja Jordania ovat muiden alueen valtioiden ja toimijoiden tapaan torjuneet Trumpin ehdotuksen.
– Ihmisten pakkosiirtoa ja häätöä maistaan voidaan kutsua vain etniseksi puhdistukseksi, sanoi Trumpin idean niin ikään torjunut Arabiliitto aiemmin.
Abdullah vakuutti keskiviikkona Brysselissä Jordanian tukevan palestiinalaisten tarvetta saada heidän kahden valtion mallin mukaiset oikeutensa. Lisäksi kuningas vaati humanitaarista apua Gazaan.
Jordaniassa asuu jo ennestään liki 2,3 miljoonaa palestiinalaispakolaista.
Useita rakennuksia tuhottiin Länsirannalla
Israelin asevoimat sanoi sunnuntaina tuhonneensa useita rakennuksia miehitetyllä Länsirannalla sijaitsevassa Jeninin kaupungissa. Asevoimien mukaan rakennuksia käytettiin terroristien infrastruktuurina.
Palestiinalainen uutistoimisto Wafa raportoi, että Israelin joukot räjäyttivät samanaikaisesti noin 20 rakennusta kaupungissa sijaitsevan pakolaisleirin itäosassa.
Länsirannan palestiinalaishallinnon terveysministeriön mukaan Israel tappoi sunnuntaina kaksi ihmistä erillisissä välikohtauksissa Länsirannalla.
Lisäksi silminnäkijät kertoivat Israelin aloittaneen laajan operaation Tubasin ja Tamunin kaupunkien lähellä. AFP:n toimittajan mukaan Israelin asevoimat olivat tukkineet Faraan pakolaisleirin poistumisväyliä ja tunkeutuneet ihmisten koteihin.
Israelin asevoimien mukaan "taktinen ryhmä" on aloittanut operaation Tamunin ympäristössä. Sen mukaan kyseessä on "terrorisminvastainen operaatio" viidessä eri kylässä.
Iskuja myös lauantaina
Israelin asevoimat sanoi aiemmin sunnuntaina tehneensä lauantaina kolme ilmaiskua miehitetylle Länsirannalle. Israel sanoi surmanneensa iskuissa kaksi terroristeiksi kutsumaansa ihmistä.
Iskut tehtiin Qabatiyaan ja Jeniniin. Israel on aiemminkin iskenyt Jeniniin ja siellä sijaitsevaan pakolaisleiriin.
Islamilainen jihad -äärijärjestön sotilaallinen siipi vahvisti sunnuntaina antamassaan lausunnossa, että kaksi sen taistelijaa oli surmattujen joukossa.
Länsirannan palestiinalaishallinnon terveysministeriö sanoi lauantai-iltana, että Israelin iskut Jeninin alueelle olivat tappaneet viisi ihmistä. Ministeriön mukaan kuolleiden joukossa oli 16-vuotias lapsi.
Israel on sanonut siirtäneensä nyt huomion Länsirannalle aselevon alettua Gazassa ja aiemmin Libanonissa. Israelilaislehti Haaretzin mukaan valtiovarainministeri Bezalel Smotrich on sanonut lausunnossa, että iskuilla Länsirannalle halutaan suojella Israelin siirtokuntia.
Israel on jatkanut laittomien siirtokuntien rakentamista Länsirannalla, minkä lisäksi siirtokuntalaisväkivalta on lisääntynyt.
YK: Täyttää kansanmurhan tunnusmerkit
Israelin ja äärijärjestö Hamasin aseleposopimus solmittiin alkuvuodesta, ja se tuli voimaan 19. tammikuuta. Aselevon ensimmäinen vaihe kestää 42 päivää.
Hamas otti panttivankeja hyökättyään Gazan rajan yli Israelin puolelle 7. lokakuuta 2023. Israelin mukaan iskun yhteydessä sai surmansa noin 1 200 ihmistä.
Hamasin iskun jälkeen Israel aloitti massiivisen hyökkäyksen Gazaan.
Gazan terveysministeriön mukaan Israel on surmannut hyökkäyksensä yhteydessä Gazassa yli 47 400 ihmistä. YK on kertonut pitävänsä terveysministeriön lukuja luotettavina.
Muun muassa Israelin toimintaa tutkiva YK:n erityiskomitea on sanonut, että Israelin sodankäynnin menetelmät Gazassa täyttävät kansanmurhan tunnusmerkit.