Itä-Suomen hovioikeus korotti perjantaina hieman naisen vankeusrangaistusta jutussa, jossa tämän nelivuotias poika kuoli palovammoihin Joensuussa.
Käräjäoikeudessa Muusa Tuulia Katariina Rissanen, 23, oli tuomittu törkeästä kuolemantuottamuksesta kolmen vuoden ja seitsemän kuukauden vankeusrangaistukseen. Hovioikeus katsoi, että hän syyllistyi myös lapsen pahoinpitelyyn ja kovensi rangaistusta kolmella kuukaudella.
Poika kuoli kotonaan palovammoihin, jotka hänen isäpuolensa aiheutti. Isäpuoli Simon Daniel Halonen, 26, sai käräjiltä seitsemän vuoden ja yhdeksän kuukauden tuomion, joka on lainvoimainen.
Valituksessaan hovioikeuteen syyttäjä Osmo Manninen sanoi, että myös äiti syyllistyi lapsen pahoinpitelemiseen. Mannisen mukaan terveyden vahingoittaminen on mahdollista myös passiivisen suhtautumisen kautta ja äidillä oli erityinen huolenpito- ja suojaamisvelvollisuus pientä lastaan kohtaan.
Hovioikeus oli samaa mieltä.
– Hovioikeus katsoi äidin lapsen suojelemisesta vastuullisena ja lapsen palovammoista tietoisena jättäneen hankkimatta lapselle riittävää hoitoa tällä olleisiin vakaviin ja erittäin kivuliaisiin palovammoihin ja sanotulla passiivisella menettelyllään syyllistyneen pahoinpitelyyn, tuomiosta annetussa tiedotteessa sanottiin.
Äiti kiisti tienneensä palovammoista
Syytteissä oli kyse tapahtumista Joensuussa kesäkuussa 2023. Käräjäoikeuden mukaan isäpuoli teki lapselle väkivaltaa ollessaan lapsen kanssa kotona kahdestaan.
Lapsen palovammat viittasivat vahvasti siihen, että ne oli aiheutettu asunnosta löytyneellä höyrymopilla. Isäpuoli väitti, että oli ainoastaan pessyt lasta suihkussa.
Lapsi kuoli väkivaltaa seuranneena yönä. Hätäkeskukseen soitettiin aamukahdeksan jälkeen, mutta kuolemansyylausunnon mukaan lapsi oli kuollut jo muutamaa tuntia aiemmin.
Oikeuden mukaan lapsi oli ennen kuolemaansa todennäköisesti kärsinyt kovista kivuista.
Nainen vaati hovioikeudessa syytteensä hylkäämistä tai vähintään, että hänen rangaistustaan alennetaan ja se muutetaan ehdolliseksi vankeudeksi.
Hän on kiistänyt tienneensä lapsen palovammoista ja sanoi luulleensa, että lapsi oli tulossa kipeäksi.
– Rissanen oletti ja saikin olettaa, että Haloselta saamiensa tietojen sekä omien havaintojensa perusteella lapsen tila ei ollut vakava ja että se oli kotikonstein hoidettavissa, naisen valituksessa hovioikeuteen sanottiin.
Pahoinpitely ei ollut törkeä
Syyttäjä oli vaatinut äidille hovioikeudessa tuomiota ensisijaisesti törkeästä pahoinpitelystä. Hovioikeuden mukaan sen tunnusmerkistö ei kuitenkaan täyttynyt.
Hovioikeuden mukaan asiassa ei ollut näyttöä siitä, että nainen olisi tarkoituksellisesti pyrkinyt aiheuttamaan lapselle kipua tai pitkittämään sitä, vaikka kipu olikin naisen menettelyn vuoksi pitkittynyt.
– Hän on pyrkinyt jossain määrin hoitamaan lasta, vaikkakin riittämättömällä tavalla. Hänen ei ole näytetty tienneen palovammojen yksityiskohtaista aiheuttamistapaa eikä hänen siten ole voitu edellyttää tapahtuma-aikana kyenneen arvioimaan täsmällisesti vammojen vakavuutta, tuomiossa sanottiin.
Hovioikeuden mukaan naisen menettelyssä ei näin ollen ollut kysymys erityisen raa'asta ja julmasta tekotavasta.